pregnant woman grayscale

Pitkään jatkuvat raskaudenaikaiset masennusoireet näkyvät hiuskortisolitasoissa

29.08.2019

FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa todettiin, että äideillä, joilla esiintyi masennuksen oireita läpi koko raskauden, pitkäaikaista stressihormonitasoa kuvaava hiuskortisolitaso oli koholla. Sen sijaan hetkelliset psyykkisen stressin oireet eivät tutkimuksen mukaan ole yhteydessä hiuskortisolipitoisuuteen. 

Äidin raskausaikana kokeman psyykkisen stressin tiedetään olevan yhteydessä lapsen kehitykseen, se muun muassa ohjelmoi lapsen herkkyyttä reagoida stressiin. Raskaudenaikaisella stressillä tiedetään olevan myös monenlaisia yhteyksiä lapsen fyysiseen terveyteen, ja se voi olla esimerkiksi yksi infektiokierteelle altistava tekijä. 

Äidin stressihormoni kortisolin ajatellaan olevan merkittävässä roolissa näitä vaikutuksia välittävänä tekijänä. Aikaisemmissa tutkimuksissa äidin raskausaikana kokemien psyykkisen stressin oireiden ja kortisolimittausten välillä on kuitenkin todettu yhteyksiä vain yksittäisissä tutkimuksissa, ja nämäkin tulokset ovat olleet ristiriitaisia. 

– Kehon kortisolitaso vaihtelee hetkittäin, ja hetkellistä kortisolitasoa voidaan mitata muun muassa sylkinäytteistä. Raskaudenaikaista stressialtistusta tutkittaessa olemme kuitenkin kiinnostuneita myös pitkäaikaisesti koholla olevasta stressitasosta, jolloin tarvitsemme toisenlaisia mittareita, lääkäri, tohtorikoulutettava Paula Mustonen FinnBrain-tutkimuksesta kertoo. 

Viime vuosina pitkän aikavälin kortisolitason mittaamisessa on yleistynyt hiusnäytetutkimus, ja tutkimuksia myös raskaudenaikaiseen stressiin liittyen on julkaistu nyt muutamia. 

– Aikaisemmissa tutkimuksissa mittausmenetelmien välillä on kuitenkin ollut epäsuhtaa. Useampien edeltävien kuukausien keskimääräistä kortisolitasoa mittaavaa hiuskortisolia on esimerkiksi verrattu yleensä viikon tai kahden aikana koettuihin stressioireisiin, Mustonen huomauttaa. 

Tulokset merkittäviä väestötasolla

Nyt julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin kyselylomakkeilla äidin kokemia stressioireita läpi raskauden ja tutkittiin, ovatko jatkuvampina esiintyvät oireet selvemmin yhteydessä hiuskortisolitasoihin kuin ohimenevät oireet. Tutkimuksessa olivat mukana ne FinnBrain-tutkimuksen 595 äitiä, jotka olivat antaneet hiusnäytteen joko keskiraskauden tutkimuskäynnillä tai synnytysvuodeosastolla. 

– Tutkimuksessa totesimme, että mitkään yksittäisellä arviointikerralla esiintyneet stressioireet eivät olleet yhteydessä hiuskortisolitasoihin. Sen sijaan koko raskauden ajan jatkuneiden lisääntyneiden masennusoireiden yhteydessä havaitsimme korkeampia hiuskortisolitasoja kuin niillä äideillä, joilla masennusoireilu raskauden aikana oli vähäistä, Mustonen kertoo.

– Raskauden alkupuoliskon aikainen ihmissuhteisiin liittyvä huolestuneisuus oli puolestaan yhteydessä kohonneeseen hiuskortisolitasoon keskiraskaudessa, Mustonen lisää.
Jatkossa kaikkien hiuskortisolitutkimusten olisi tärkeää varmistaa, että kortisolitasoon verrattavaa oiretta arvioitaisiin riittävän pitkältä ajanjaksolta. Todetut yhteydet tiettyjen stressioireiden ja pitkäaikaisen kortisolitason välillä ovat tärkeää uutta tietoa väestötasoa ajatellen. 

– Yksittäisen äidin näkökulmasta on tärkeää huomata, että psyykkisen stressin kokeminen selitti kuitenkin suurimmillaankin vain muutaman prosentin muutosta kortisolitasoissa, Mustonen korostaa. 

Lisätutkimuksia tarvitaan siitä, ovatko muutokset äidin raskaudenaikaisessa pitkäaikaisessa kortisolitasossa yhteydessä lapsen kehitykseen.

Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen.

Lisätietoja: 

lääkäri, tohtorikoulutettava Paula Mustonen, FinnBrain-tutkimus, Turun yliopisto, 044 525 2684, paula.mustonen@utu.fi     
professori Hasse Karlsson, FinnBrain-tutkimus, Turun yliopisto 040 519 5247, hasse.karlsson@utu.fi

TJ

Photo by Heather Mount on Unsplash

Luotu 29.08.2019 | Muokattu 29.08.2019