Kuvituskuva, jossa henkilö syö ruokaa haarukalla.

Sekretiini-hormoni vähentää ruokahalua aktivoimalla ruskeaa rasvaa

22.06.2021

Turun PET-keskuksen tutkijat ovat löytäneet uuden kylläisyyttä säätelevän mekanismin. Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan sekretiini-niminen hormoni vaikuttaa kylläisyyteen aktivoimalla ruskeaa rasvaa. 

Ruskea rasvakudos on tunnettu kyvystään tuottaa lämpöä kylmissä olosuhteissa. Sen aktiivisuuden on osoitettu olevan yhteydessä normaaliin painoon ja sokeriaineenvaihduntaan sekä vähentyneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin. Myös ruokailun on osoitettu lisäävän ruskean rasvan lämmöntuotantoa, mutta ilmiön merkitys on ollut epäselvä. 

– Sekretiini on suoliston verenkiertoon erittämä hormoni, joka saa haiman erittämään ruoansulatusnesteitä ruokailun yhteydessä. Tutkimuksessamme havaitsimme terveiden ihmisten ruskeassa rasvassa sekretiini-reseptoreita, mikä viittasi siihen, että sekretiini vaikuttaa myös ruskeaan rasvaan. Sekretiinin annostelu suonensisäisesti ei ainoastaan lisännyt ruskean rasvan glukoosin soluun ottoa, vaan se lisäsi myös koko kehon energiakulutusta, kertoo tohtorikoulutettava, kardiologian erikoislääkäri Sanna Laurila Turun yliopistosta.

PET-kuva glukoosimerkkiaineen soluunotosta lumelääkkeen ja sekretiinin annostelun jälkeen.
Positroniemissiotomografiakuva glukoosimerkkiaineen soluunotosta lumelääkkeen ja sekretiinin annostelun jälkeen. Nuolet osoittavat ruskean rasvakudoksen alueen.

Tutkijat myös havaitsivat magneettikuvantamisen avulla, että sekretiini vähensi aivojen palkintojärjestelmän aktiivisuutta tutkittavien katsoessa herkullisia ruokakuvia. Ruokahalu väheni myös kyselytutkimusten perusteella, ja ruokailun jälkeinen uudelleen aterioiminen myöhästyi 40 minuutilla. 

Aivojen palkintojärjestelmän aktiivivisuus väheni ruokatehtävän aikana sekretiinin annostelun jälkeen
Aivojen palkintojärjestelmän aktiivivisuus väheni ruokatehtävän aikana sekretiinin annostelun jälkeen

Ruskea rasva herättää mielenkiintoa painon hallinnan näkökulmasta, koska sillä on kyky polttaa rasvaa sen varastoimisen sijaan. Ihmisillä on kuitenkin verraten pieni määrä ruskeaa rasvaa, joten sen aineenvaihdunnalliset hyödyt eivät välttämättä selity ainoastaan lisääntyneellä energiankulutuksella. 

– Ihmisillä nyt vahvistettu ruokahaluun vaikuttava viestiketju voi olla yksi syy sen taustalla, miksi ruskea rasva on aineenvaihdunnalle hyödyllistä, professori Pirjo Nuutila summaa.

– Tämä tutkimus korostaa ihmisen ruskean rasvan merkitystä energiatasapainon hallitsemisessa, koska se vaikuttaa sekä ravinnon saantiin että energiankulutukseen, kommentoi professori Martin Klingenspor Münchenin teknillisestä yliopistosta.

Uusi ruokahalua säätelevä mekanismi avaa uusia mahdollisuuksia lihavuuden kehittymisen, ehkäisyn ja hoidon tutkimiseen. Jatkossa tulisi selvittää laajemmin, miten sekretiini vaikuttaa aineenvaihdunnallisissa sairauksissa, kuten metabolinen syndrooma, sairaalloinen lihavuus ja tyypin 2 diabetes.  

Turun PET-keskuksen ja Münchenin teknillisen yliopiston tutkijat osoittivat vuonna 2018 hiirimalleilla uuden ruskean rasvan välittämän ruokahaluun vaikuttavan mekanismin, ja tulokset julkaistiin Cell-lehdessä.   

Tuoreimmat tulokset on julkaistu Nature Metabolism -lehdessä.

Pirjo Nuutilan tutkimusryhmä on osa Turun yliopiston ja Åbo Akademin InFLAMES-lippulaivahanketta. InFLAMES-lippulaivan tavoitteena on yhdistää immunologinen ja sitä tukeva tutkimus uusien diagnostisten menetelmien ja hoitomuotojen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi. 

Lisätietoja: 

Professori Pirjo Nuutila, Turun PET-keskus, Turun yliopisto, 050 536 6534, pirnuu@utu.fi  

Tohtorikoulutettava Sanna Laurila, Turun PET-keskus, Turun yliopisto, 044 373 8757, smlaur@utu.fi 

Luotu 22.06.2021 | Muokattu 23.06.2021