Kädet mittaavat verensokeria

Turun yliopiston diabetestutkimukselle merkittävä rahoitus Yhdysvalloista

21.02.2020

Yhdysvaltalainen maailman johtava diabetestutkimussäätiö JDRF on myöntänyt Turun yliopiston PAMP-hankkeelle (Pathogen Associated Molecular Patterns) kolmivuotisen rahoituksen, jonka kokonaissumma nousee yli 520 000 euroon.  

PAMP-tutkimusryhmän ryhmäkuva

Rahoitus myönnettiin DIPP-tutkimusta Turussa johtavalle ylilääkärille, professori Jorma Topparille ja akatemiaprofessori Riitta Lahesmaalle sekä heidän erikoistutkijoilleen Mari Vähä-Mäkilälle ja Mirja Nurmiolle.  

PAMP-tutkimus on Mari Vähä-Mäkilän vuonna 2009 perustama hanke, jonka tavoitteena on selvittää synnynnäisen immuniteetin osuutta ykköstyypin diabeteksen synnyssä. PAMP on osa valtakunnallista DIPP-diabetestutkimusta.

– PAMP-hankkeen käynnistyminen ei olisi ollut mahdollista ilman silloisen esimieheni, lastentautiopin professori Olli Simellin tukea ja uskoa nuoreen tutkijaan, Vähä-Mäkilä kertoo

Ykköstyypin diabetes on yksi maailman yleisimmistä lasten ja nuorten pitkäaikaissairauksista ja Suomessa sitä sairastavia on väkilukuun suhteutettuna eniten maailmassa. Nykytietämyksen mukaan ykköstyypin diabeteksen syntyprosessi käynnistyy viikkoja tai jopa vuosia ennen oireiden ilmaantumista, mutta sairaus havaitaan aina vasta myöhemmin. 

Diabeteksen syntymekanismien ymmärtäminen ja varhaisten ennusmerkkien tunnistaminen on tärkeää muun muassa sairauden estolääkityksen kehittämiseksi.

Tavoitteena ykköstyypin diabeteksen entistä parempi ehkäisy ja ennustaminen

Synnynnäinen immuniteetti kehittyy jo sikiöaikana ja toimii heti syntymästä lähtien. Hankittu immuniteetti puolestaan kehittyy kohtaamiemme vieraiden mikrobien ja aineiden muokatessa immuniteettia ja rakentaessa vastustuskyvylle lisäsuojaa.

Turun yliopiston PAMP-tutkimus oli alkaessaan aikaansa edellä. Hanke käynnistyi ja aloitti aineistonkeruunsa vuonna 2009, jolloin synnynnäiseen immuniteettiin ei diabetestutkimuksessa kiinnitetty juurikaan huomiota. 

–  Vielä 10 vuotta sitten synnynnäisen immuniteetin ajateltiin olevan muuttumaton. Viimeaikaisten tutkimustulosten myötä käsitys on kuitenkin muuttunut, ja synnynnäinen immuniteetti ymmärretään paljon joustavammaksi, Vähä-Mäkilä selittää. 

Vuosikymmenen aikana tutkimuksessa on kerätty 17 000 näytettä noin 300 varsinaissuomalaiselta lapselta. Näytteiden keruuvaiheessa soluja on haastettu erilaisilla bakteerien ja virusten rakenteilla. Seuraavassa vaiheessa, nyt saadun rahoituksen turvin, tutkitaan geneettisiä ja epigeneettisiä muutoksia, jotka voivat selventää tautimekanismia. 

– Tutkimuksen nyt alkava vaihe ei olisi mahdollinen ilman JDRF:n ja Lastentautien tutkimussäätiön rahoitusta, kertoo Toppari.  

Tavoitteena on tutkia, kuinka heterogeeninen sairaus ykköstyypin diabetes on. Ovatko esimerkiksi erilaiset sairastumisajat tai -nopeudet merkityksellisiä. Tavoitteena on myös löytää uusia biomarkkereita, jotka mahdollistavat ykköstyypin diabeteksen ennustamisen ja ehkäisyn entistä paremmin.

Vuodesta 1994 toiminut DIPP-seurantatutkimus tarjoaa ainutlaatuisen kokoelman seurantaverinäytteitä lapsilta, joilla on lisääntynyt geneettinen sairastumisriski. Kiitos kuuluukin siis perheille, jotka ovat jaksaneet osallistua vuodesta toiseen DIPP-tutkimukseen. 

– Ilman perheiden sitoutumista tutkimukseen, meillä tutkijoilla ei olisi käytössä maailman ainutlaatuisinta aineistoa diabeteksen syntymekanismien selvittämiseen, kiittelevät Vähä-Mäkilä ja Nurmio.

Lisätietoja: 

Erikoistutkija Mari Vähä-Mäkilä, biolääketieteen laitos, Turun yliopisto, puh. 0407478252, mari.vaha-makila@utu.fi  

Professori Jorma Toppari,  biolääketieteen laitos, Turun yliopisto, puh. 0401802600, jorma.toppari@utu.fi

Luotu 21.02.2020 | Muokattu 21.02.2020