Reitti kulkee Turun ydinkeskustasta Maarian kirkolle ja takaisin kuuden keskiaikaisen kohteen kautta. Yksi tärkeä motiivi lähteä pyhiinvaellukselle on kiinnostus kulttuurihistoriaa kohtaan, tutkija kertoo.
Turun yliopistossa toimivan Centre for the Study of Christian Cultures -tutkimuskeskuksen Pyhiinvaellus liikkeessä -tutkimushankkeessa on laadittu pyhiinvaellusreitti, joka yhdistää ainutlaatuiseen keskiaikaiseen aineistoon perustuvat kuusi kohdetta.
Reitti avataan lauantaina 10. toukokuuta.
Pyhää kohti - Keskiaikainen pyhiinvaellusreitti Turussa -reittiopas johdattaa kulkijan anekirjeiden määrittelemää reittiä pitkin keskiajan Turun ja sen lähialueiden keskeisiin hengellisiin ja kulttuurisiin kohteisiin.
Hankkeen johtaja, uskontoantropologian dosentti Minna Opas kertoo, että kiinnostus pyhiinvaellusta kohtaan on 2000-luvulla Suomessa kasvanut merkittävästi.
– Pyhiinvaelluksille hakeutuvat nykyään ihmiset niin uskonnollisista kuin uskonnottomista taustoista. Yksi tärkeä motiivi on kiinnostus kulttuurihistoriaa kohtaan. Juuri tähän tarpeeseen myös nyt avattava reitti vastaa.
Reittiopas on laadittu yhteistyössä Turun kaupungin ja evankelisluterilaisen kirkon yhteistyössä toimivan Pyhiinvaelluskeskuksen kanssa. Hanketta on rahoittanut Turun kaupunkitutkimusohjelma.
Kulkea voi joko pidemmän reitin (10 km), jolloin näkee kaikki anekirjeiden nimeämät kohteet, tai lyhyemmän keskusta-alueelle keskittyvän kierroksen (3 km).
Keskiajalla luvattiin aneita pyhiinvaellusta vastaan
Vuonna 1396 Uppsalan arkkipiispa Henrik ja Turun piispa Bero Balk lupasivat lähes identtisissä kirjeissään 40 päivän aneet kaikille niille, jotka vierailisivat Turun tuomiokirkossa ja viidessä muussa lähialueen kohteessa reliikkien juhlapäivänä sekä Ruotsin valtakunnassa tärkeiden pyhimysten juhlapäivinä.
Ane on katolisessa uskossa kirkon myöntämä helpotus synnin vuoksi kiirastulessa vietettävästä ajasta. Uskova voi ansaita aneen itselleen tai jo kuolleelle sielulle esimerkiksi rukoilemalla, tekemällä lahjoituksia tai suorittamalla pyhiinvaelluksen.
Lisäksi ehtona oli, että kohteissa piti vierailla tietyssä järjestyksessä tiettyinä viikonpäivinä: Pyhän Katariinan kirkossa maanantaina, Pyhän Henrikin katedraalissa eli tuomiokirkossa tiistaina, Pyhän Yrjänän hospitaalissa keskiviikkona, Pyhän Hengen talossa torstaina, dominikaaniveljien Pyhän Olavin konventissa perjantaina sekä Autuaan Marian eli Maarian kirkossa lauantaina.
Hankkeessa keskiaikaista pyhiinvaellusta tarkastellut tutkija Anni Hella toteaa, että arkkipiispa Henrikin ja Turun piispan lähes identtiset anekirjeet ovat tärkeitä lähteitä valaisemaan juuri suomalaista pyhiinvaellusperinnettä.
– Pyhiinvaellus on ollut keskeinen osa keskiajan kristillistä kulttuuria, ja tiedämme muista lähteistä, että myös Suomesta on lähdetty pyhiinvaelluksille aina Roomaan ja Pyhälle maalle eli Israelin ja Palestiinan alueelle asti.
Säilyneet anekirjeet muistuttavat siitä, että vaelluksia on tehty myös lähikohteisiin.
– Erityisesti keskiajan Turun ympäristössä on ollut useita merkittäviä kulttuurisia ja hengellisiä keskuksia, joihin vaeltajat ovat voineet tulla niin avun tai aneiden toivossa, kiitoksen tai kunnioituksen merkeissä kuin myös kaupungin tarjoamien palveluiden, kuten laadukkaiden markkinoiden, perässä.
Reitillä järjestetään myös opastettuja kierroksia. Reittiopas on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Tuomiokirkon pyhiinvaelluskeskuksesta ja verkosta.
