Ilmakuva Yliopistonmäeltä, uusien valojen testaus helmikuun lopussa 2020.

Valo vaikuttaa ruskean rasvan opioidireseptoreihin

07.10.2022

Turun PET-keskuksen tutkijat ovat todenneet, että valo vaikuttaa nisäkkäiden ruskean rasvan opioidireseptorien toimintaan. Kun päivänvalon määrä vähenee, reseptorien aktiivisuus lisääntyy. Samanlainen ilmiö tapahtuu aivoissa. Kummankin tarkoitus on auttaa ihmisiä ja eläimiä sopeutumaan vuodenaikojen vaihteluun.

Kun pimeä ja kylmä vuodenaika koittaa, eläinten ruskea rasvakudos alkaa lisääntyä. Kudos tuottaa tehokkaasti lämpöä ja säätelee eläinten ruokahalua. Myös ihmisessä on ruskeaa rasvaa.  

Turun PET-keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että vähenevä valo vaikuttaa eläimillä ruskean rasvan opioidireseptoreihin. Kun valon määrä vähenee, ruskean rasvan opioidireseptorien määrä lisääntyy. Havainto tehtiin rotilla, joille luotiin olot, jotka jäljittelivät vuodenaikojen valoisuuden vaihteluita.

– Opiodireseptorien määrä ruskeassa rasvassa riippui rotan saamasta valon määrästä. Tämä täydentää aiempia havaintojamme, joiden mukaan päivän pituus vaikuttaa rotilla ja ihmisillä opioidireseptoritasoihin tunne-elämää säätelevillä aivoalueilla, vanhempi tutkija Lihua Sun PET-keskuksesta kertoo.  

Hän toteaa, että ruskean rasvan ja aivojen opioidireseptoritoiminnat ovat kaksi erillistä ilmiöitä. Niillä on kuitenkin sama päämäärä eli sopeuttaa nisäkästä, ihmistä tai eläintä, sekä fyysisesti että mahdollisesti myös psyykkisesti vuodenaikojen vaihteluun.  

Kuvassa rotan aivojen ja ruskean rasvan aktiiviset opioidireseptorit näkyvät punaisina pilkkuina.
Kuvassa rotan aivojen ja ruskean rasvan aktiiviset opioidireseptorit näkyvät punaisina pilkkuina.

Kuvaaja/Tekijä

Lihua Sun / Vecteezy.com

– Aivojen ja ruskean rasvan opioidireseptoritoiminnat saattavat olla yhteydessä toisiinsa esimerkiksi niin, että ne vahvistavat toinen toisensa toimintaa, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimusta, Sun painottaa. 

Uusi opioidireseptoritutkimuksen aluevaltaus

Professori Anne Roivainen PET-keskuksesta kertoo, että opioidireseptorien tasoja ei ole aiemmin kuvattu PET-kameralla (positroniemissiotomografia) aivojen ulkopuolisilla alueilla. 

– Havainto korostaa, että opioidireseptorit vaikuttavat ruskean rasvan aktiivisuuden kausiluonteisuuteen. Tulevissa tutkimuksissa pitäisi vielä selvittää, liittyvätkö ruskean rasvan opioidireseptorit suoraan myös kudosten energiankulutukseen, Roivainen toteaa.

Opiodireseptorit ovat solun osasia, joiden kautta elimistön tuottamat opioidihormonit pääsevät vaikuttamaan soluun. Esimerkki tällaisista hormoneista on mielihyvää tuottava ja kipua vaimentava endorfiini. 

Aivojen opioidireseptorien tehtävät ovatkin keskeisiä kivun aistimiselle mutta myös mielialalle ja tunteille. Reseptoritoiminnan poikkeavuudet on yhdistetty muun muassa masennukseen ja ahdistuneisuuteen sekä syömishäiriöihin. Opioidireseptoriaktiivisuudella saattaa olla merkitystä myös kausiluonteisille mielialahäiriöille, kuten kaamosmasennukselle. Sen oireita ovat muun muassa alakulo ja ylensyöminen.

Roivaisen ja Sunin mukaan se, ovatko opioidireseptorien määrien kausivaihtelut aivoissa ja ruskeassa rasvassa myös kausittaisten tunne-elämän muutosten taustalla, vaatii vielä lisää tieteellistä näyttöä.

Ruskea rasva-tutkimuksen tulokset on julkaistu European Journal of Nuclear Medicine and Molecular Imaging-tiedejulkaisussa.

Luotu 07.10.2022 | Muokattu 07.10.2022