Miten tehdä politiikan suunnittelusta, ehdotusten analysoinnista ja poliittisesta näkökulmien perustelusta laadullisesti parempaa ja ymmärrettävämpää? Kysymykseen haetaan ratkaisua laajassa eurooppalaisessa monitieteisessä tutkimushankkeessa, jossa mukana on myös Turun yliopiston filosofian oppiaineen tutkijoita.
Turun yliopistossa väittelevä FM Minna-Liisa Salonsaari tarkastelee väitöskirjassaan inkerinsuomalaisten paluumuuttoa kerrottuna paluumuuttona. Eduskunnassa käytyjen keskustelujen ja lakiehdotusten kautta tutkimuksessa hahmottuu paluumuuttoa koskevan lainsäädännön muotoutuminen kulttuuriperintöprosessina. Väitöstutkimus avaa näkökulmia Suomen maahanmuuttolainsäädännön muotoutumiseen
Turun yliopistossa väittelevä FM Kristiina Santalahti on tutkinut verisuonten pinnalla olevan proteiinin sitoutumista valkosolujen pinnalla esiintyvään vastinmolekyyliin ja tämän vuorovaikutuksen roolia sydän- ja verisuonitautitapahtumien ennustamisessa. Tutkimuksessa todettiin sydän- ja verisuonitapahtumien olevan sitä yleisempiä, mitä enemmän liukoista vaskulaarista adheesioproteiini-1:tä (VAP-1) on verenkierrossa. VAP-1:n mittausten avulla suomalaisten riski tuleviin sydän- ja verisuonitautitapahtumiin myös tarkentui.
Turun yliopiston Educarium-rakennuksessa on käynnissä turvallisuusharjoitus, joka on osa laajempaa puolustusvoimien harjoitusta.
T-auttajasoluilla on tärkeä rooli hankitussa eli adaptiivisessa immuniteetissa, joka vaikuttaa immuunivasteeseen autoimmuunisairauksissa. Adaptiivinen immuniteetti on elimistön puolustusjärjestelmän osa, jolla on keskeinen merkitys taudinaiheuttajien torjunnassa. Hankittu immuniteetti muokkautuu jatkuvasti. Turun yliopistossa väittelevä MSc Imran Mohammad tutki väitöskirjassaan T-auttajasolujen roolia autoimmuunitulehduksessa.
Turun yliopiston TUCEMEMS-keskuksen yleisöluentosarja avaa kurkistusaukkoja koulutukseen, opiskeluun ja opiskelijaelämään Suomen ensimmäisessä yliopistossa, Turun Akatemiassa (1640–1828).
Turun yliopiston tutkimusryhmä on löytänyt yhteyden kahden geenin, HOXB13 ja CIP2A, yhtä aikaa esiintyvien varianttien ja aggressiivisen eturauhassyövän riskin sekä huonoennusteisen taudin välillä. Eturauhassyöpä on maailmanlaajuisesti valtava haaste terveydenhoidolle, sillä vuosittain siihen sairastuu yli miljoona miestä ja 300 000 menehtyy.
Sirkkalan kasarmeissa toimi vuosina 1918–1923 sotavankileiri ja pakkotyölaitos. Laajimmillaan leirissä oli 3300 sisällissodassa vangittua punaista. Keskeisestä sijainnista huolimatta leirin vaiheet ovat jääneet vähälle huomiolle. Ajanjaksoa on tutkittu Turun Yliopistosäätiön rahoittamassa Sirkkala 1918–2018. Vankileiristä muistin paikaksi ja kulttuuriperintökohteeksi -hankkeessa, jonka yhteydessä on kerätty Sirkkalaan liittyvää arkistomateriaalia ja muistitietoa. Nykyään Turun yliopiston käytössä olevissa rakennuksissa on myös esillä vankileiristä kertova näyttely.
Median edustajat ovat tervetulleita ajankohtaistilaisuuteen Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan maanantaina 17.9.2018 klo 9.00–10.45. Tilaisuus pidetään Säätiö-salissa Medisiina D -rakennuksessa (Kiinamyllynkatu 10, 20520 Turku).
Pekka ja Pellervo Halmeen rahastosta tuetaan sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen tutkimusta.