Asiasana: Mediatiedote

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väittelijä selvitti inkerinsuomalaisten paluumuuttoa kulttuuriperintöprosessina (Väitös: FM Minna-Liisa Salonsaari, 21.9.2018, kulttuuriperinnön tutkimus)

Turun yliopistossa väittelevä FM Minna-Liisa Salonsaari tarkastelee väitöskirjassaan inkerinsuomalaisten paluumuuttoa kerrottuna paluumuuttona. Eduskunnassa käytyjen keskustelujen ja lakiehdotusten kautta tutkimuksessa hahmottuu paluumuuttoa koskevan lainsäädännön muotoutuminen kulttuuriperintöprosessina. Väitöstutkimus avaa näkökulmia Suomen maahanmuuttolainsäädännön muotoutumiseen

 

Verestä mitattavalla proteiinilla voidaan ennustaa tulevia sydän- ja verisuonitautitapahtumia (Väitös: FM Kristiina Santalahti, 21.9.2018, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Turun yliopistossa väittelevä FM Kristiina Santalahti on tutkinut verisuonten pinnalla olevan proteiinin sitoutumista valkosolujen pinnalla esiintyvään vastinmolekyyliin ja tämän vuorovaikutuksen roolia sydän- ja verisuonitautitapahtumien ennustamisessa. Tutkimuksessa todettiin sydän- ja verisuonitapahtumien olevan sitä yleisempiä, mitä enemmän liukoista vaskulaarista adheesioproteiini-1:tä (VAP-1) on verenkierrossa. VAP-1:n mittausten avulla suomalaisten riski tuleviin sydän- ja verisuonitautitapahtumiin myös tarkentui.

 

T-solujen erilaistumiseen vaikuttavilla proteiineilla on rooli autoimmuunisairauksissa (Väitös: MSc Imran Mohammad, 14.9.2018, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

T-auttajasoluilla on tärkeä rooli hankitussa eli adaptiivisessa immuniteetissa, joka vaikuttaa immuunivasteeseen autoimmuunisairauksissa. Adaptiivinen immuniteetti on elimistön puolustusjärjestelmän osa, jolla on keskeinen merkitys taudinaiheuttajien torjunnassa. Hankittu immuniteetti muokkautuu jatkuvasti. Turun yliopistossa väittelevä MSc Imran Mohammad tutki väitöskirjassaan T-auttajasolujen roolia autoimmuunitulehduksessa.

 

Turun sotavankileiri 1918 -seminaari ja muistotilaisuus Sirkkalassa 15.9.2018

11.09.2018

Sirkkalan kasarmeissa toimi vuosina 1918–1923 sotavankileiri ja pakkotyölaitos. Laajimmillaan leirissä oli 3300 sisällissodassa vangittua punaista. Keskeisestä sijainnista huolimatta leirin vaiheet ovat jääneet vähälle huomiolle. Ajanjaksoa on tutkittu Turun Yliopistosäätiön rahoittamassa Sirkkala 1918–2018. Vankileiristä muistin paikaksi ja kulttuuriperintökohteeksi -hankkeessa, jonka yhteydessä on kerätty Sirkkalaan liittyvää arkistomateriaalia ja muistitietoa. Nykyään Turun yliopiston käytössä olevissa rakennuksissa on myös esillä vankileiristä kertova näyttely.