Kaupungistuneessa maailmassa kesä nostaa esille mökkipaikkakuntien kulttuuritarjonnan. Harvoin havaitsemme sen verkostoitumista ja vaikutusta luontoon ja paikallisyhteisöihin. Korkeintaan tiedostamme tarjonnan taloudellisen merkityksen. Laajempi vaikutus jää helposti hämäräksi.
Juuri päättymässä olevassa nelivuotisessa Horisontti Eurooppa -hankkeessa IN SITU: Place-based innovation of cultural and creative industries in non-urban areas olemme tutkineet Euroopan laajuisesti kulttuurin ja luovien alojen toimintaa kaupunkien ulkopuolisilla alueilla. Turun yliopistosta tutkimuksessa on ollut mukana maisemantutkimus ja tulevaisuudentutkimus. Tilastollisen tarkastelun rinnalla laadullista tutkimusta on tehty yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa kuudessa maassa, joista Suomi on yksi. Suomessa tutkimusalueina on ollut Rauma ja Eurajoki.
Kulttuuri ja luovat alat ovat osa maaseudun infrastruktuuria
Kaupunkien ulkopuolisten alueiden kulttuurin ja luovien alojen työn arvo hahmottuu moniulotteisen systeemisen kokonaisuuden osana. Työn ominaispiirteet ja hitaan, mutta vaikuttavavan työn jäljet näkyvät heikosti tilastoissa.
Työn keskeisenä arvona on tunteen kautta sitoutuminen omaksi koettuun, yhteistyö kilpailun sijasta ja huolenpito ympäristöstä ja yhteisöistä. Aloja luonnehtivat naisvaltaisuus, sektorirajat ylittävä yhteistyö ja ylisukupolvinen työskentely. Taloudelliselta kannalta yksityiset ja kollektiiviset tavaramerkit ovat merkittäviä kaupunkialueille ominaisten patenttien sijasta. Tuotettavien hyödykkeiden sijasta paikallisen ekosysteemin ylläpitäminen on työn keskeinen tavoite.
Kulttuurin ja luovien alojen työllä on edellytykset voimistaa paikallisia yhteisöjä, ihmisten hyvinvointia ja luonnon tilaa. Työ näkyy aineettomana hyvinvointina laajalti oman toimintansa ulkopuolella. Tämän ekosysteemin osaksi asettuvat myös alueilla vierailevat, sekä saavina, että antavina osapuolina. Luonto, yhteisöt ja sekä paikalliset ihmiset että vierailijat toimivat vuorovaikutteisesti ekosysteemin osina.
Kulttuurin ja luovien alojen ammatillinen toiminta on keskeistä maaseutupaikkakuntien taloudessa. Digitalisoituminen antaa sille mahdollisuuden levittäytyä oman maantieteellisen alueensa ulkopuolelle. Työn merkitys ei kuitenkaan ole vain taloudellinen, vaan se muodostuu perustavaksi osaksi paikallista infrastruktuuria. Toiminta ankkuroituu kirjastoihin, museoihin, kouluihin ja yhdistyksiin. Vapaaehtoistyö kutoutuu vahvasti kulttuurialojen ammatilliseen työhön julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa. Sekä ammatillista että vapaaehtoistyötä tehdään intohimosta ja usein prekaareissa olosuhteissa. Tämä johtaa helposti loppuun palasemiseen. Silloin myös työn vaikutukset yhteisöjen ja luonnon hyvinvointiin heikentyvät.
Maaseudun kulttuurin ja luovien alojen erityispiirteet esille julkisessa tuessa
Julkinen tuki alojen toiminnalle on ensiarvoista. IN SITU -hankkeen eurooppalaiset politiikkasuositukset rakentuvat kaupunkien ulkopuolisten alueiden kulttuurin ja luovien alojen ominaispiirteiden varaan. Kulttuuri- ja innovaatiopolitiikan tulee perustua toiminnan luonteen syvälliseen ymmärtämiseen.
Politiikkasuosituksissa nousee esille kuusi tukea kaipaavaa osa-aluetta:
- Toiminnan arvioinnin tulee kattaa yhteisösidonnaisuus, sosiaaliset innovaatiot ja kollektiiviset tavaramerkit
- Tutkimuksessa tulee tukea paikallisten yhteisöjen mahdollisuutta osallistua tutkimukseen ja hyötyä sen tuloksista
- Kehittämistyötä tulee tehdä pitkäjänteisesti tukemaan kulttuurityön hidasta vaikuttavuutta
- Eurooppalaisessa kehittämistyössä tulee ottaa huomioon syrjäiset alueet ja niiden erityispiirteet
- Digitaalisen ja vihreän siirtymän vaikutuksia tulee seurata kaupunkien ulkopuolisilla alueilla
- Tutkimuksessa ja hallinnossa tulee tukea epävirallisten ja julkisten toimijoiden yhteistoimintaa.
Kesän kulttuuritapahtumissa vieraillessa, ja tietysti myös niitä tuottaessa, on hyvä pitää mielessä, miten laajasti omakin toiminta vaikuttaa.
Katriina Siivonen
Kirjoittaja on tulevaisuudentutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori. Hän johti Turun yliopiston osuutta IN SITU -hankkeessa yhdessä maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrysen kanssa.
