Väitös (anestesiologia ja tehohoito): LL Saara Huoponen
LL Saara Huoponen esittää väitöskirjansa ”Anaestesia for Electroconvulsive Therapy in Finland – Variation in Clinical Practices and The Management of Adverse Effects” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.1.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Merja Vakkala (Oulun yliopistollinen keskussairaala ja Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Teijo Saari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on anestesiologia ja tehohoito.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Aivojen sähköhoito (ECT) on yksi vaikuttavimmista hoitomuodoista vakavan masennuksen hoidossa. Sitä käytetään erityisesti tilanteissa, joissa oireiden nopea lievittyminen on välttämätöntä, kuten itsetuhoisilla tai psykoottistasoisesti masentuneilla potilailla.
Väitöstutkimukseni tarkastelee, miten potilaiden nukutus eli anestesia Suomessa toteutetaan ECT-hoidon yhteydessä sekä miten ECT-hoidon haittavaikutuksia ehkäistään ja hoidetaan. Tutkimus koostuu kolmesta osiosta, joissa selvitettiin suomalaisten ECT-yksiköiden anestesiakäytäntöjä, ECT-hoitoihin liittyvien haittojen hoitoa ja ehkäisyä sekä anestesia-aineen valinnan merkitystä suhteessa hoidon tehoon.
Keskeinen tulos on, että ECT-hoitojen anestesiakäytännöt vaihtelevat Suomessa huomattavasti. Eri yksiköissä käytetään erilaisia nukutusaineita, ja toimintatavoissa on eroja muun muassa haittojen ehkäisyssä ja hoidossa. Myös hoitohenkilökunnan koulutustaustassa havaittiin vaihtelua. Osa potilaista saa ECT-hoidosta haittavaikutuksia, kuten päänsärkyä, lihaskipua ja pahoinvointia. Näitä voidaan kuitenkin lievittää lääkkeellisesti ja valitsemalla anestesia potilaan yksilöllisten tekijöiden mukaan. Haittojen tunnistamisessa ja hoidossa vaikuttaa kuitenkin edelleen olevan puutteita.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa suomalaisista ECT-anestesiakäytännöistä ja niissä esiintyvästä vaihtelusta. Tulokset lisäävät ymmärrystä siitä, miten anestesia vaikuttaa hoidon tehoon, turvallisuuteen ja potilaiden kokemaan haittaan. Näiden havaintojen avulla voidaan tunnistaa keinoja, joilla haittoja voidaan vähentää ja käytäntöjä yhdenmukaistaa eri puolilla maata. Yhtenäisemmät anestesiakäytännöt ja parempi tieto haittavaikutusten hoitovaihtoehdoista voivat parantaa hoidon turvallisuutta, tehokkuutta ja siedettävyyttä.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kansallisissa suosituksissa ja ECT-anestesiakäytäntöjen kehittämisessä, mikä tukee sähköhoidon turvallista ja vaikuttavaa käyttöä vakavan masennuksen hoidossa.
