Asiasana: Anestesiologia ja tehohoito

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Deksmedetomidiini vaikuttaa turvalliselta rauhoitteelta neurotehohoidossa (LL Minna Kallioinen, 2.12.2022, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Rauhoitteena käytettävä deksmedetomidiini vähensi väitöstutkimuksessa aivojen sokeriaineenvaihduntaa enemmän kuin muut tutkitut lääkeaineet terveillä vapaaehtoisilla koehenkilöillä. Lisäksi se vähensi tulehdusmerkkiaineiden esiintymistä koehenkilöillä. LL Minna Kallioisen Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen perusteella deksmedetomidiini vaikuttaa turvalliselta rauhoitteelta neurotehohoitoon, kunhan huomiota kiinnitetään verenpaineeseen.

Jani Paulinin väitöspäivä – pitkä prosessi huipentui uran tärkeimpään hetkeen

03.11.2022

Väitöspäivä on väitöskirjatutkijan yksi merkittävimmistä päivistä. Vuosien valmistautuminen saa päätöksen, ja seuraava luku akateemisella uralla voi alkaa. Anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon oppiaineessa filosofian tohtoriksi 7.10. väitellyt Jani Paulin kuvailee tärkeää päiväänsä tunnerikkaana ja positiivisena kokemuksena.

Uni ja anestesia avaavat ikkunan ihmisen tietoisuuteen (Väitös: LL Annalotta Scheinin, 9.9.2022, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Nukutus tai luonnollinen uni ei sammuta tietoisuutta kokonaan. Annalotta Scheininin väitöstutkimuksessa tutkittiin, mitä aivoissa tapahtuu, kun tietoisuus ympäröivästä maailmasta ja itsestä katoaa yleisanestesian ja luonnollisen unen aikana. Tutkimuksissa todettiin, että uni ja anestesia vaikuttavat ihmisen tajunnantilaan ja aivotoiminnan vaimenemiseen yllättävän samalla tavalla. Unennäkö on tavallista myös anestesian aikana, ja jopa kielellinen prosessointi on mahdollista, vaikka henkilö on kytkeytynyt irti ympäristöstään.

Biologisten sydänläppäproteesien käyttö on lisääntynyt Suomessa ja potilaiden pitkäaikaisennuste parantunut (Väitös: LL Monna Myllykangas, 21.1.2022, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

LL Monna Myllykankaan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin hiippaläpän korjaus- ja tekoläppäleikkauksen sekä aorttatekoläppäleikkauksen maanlaajuisia pitkäaikaismuutoksia ja -ennustetta Suomessa vuosina 1997–2016. Tutkimuksessa selvisi, että biologisten sydänläppäproteesien käyttö on lisääntynyt Suomessa ja keinoläppäpotilaiden pitkäaikaisennuste on parantunut.

Lääketieteellinen tiedekunta ja Turunmaan Duodecim-seura jakoivat vuoden 2021 tunnustuspalkinnot

29.11.2021

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta jakoi vuoden 2021 tunnustuspalkinnot. LT, dosentti, nefrologian erikoislääkäri Mikko Järvisalo sai Vuoden 2021 Kliinisen silmän, ja oppimateriaalin tuottajapalkinto myönnettiin anestesiologian Monivamma-EPA-erikoistumiskoulutukselle. Vuoden erikoislääkärikouluttajana palkittiin työterveyshuollon erikoislääkäri Kristiina Toivola. Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinto myönnettiin Turun hyvinvointipalveluiden infektioiden torjuntayksikön ylilääkäri Jutta Peltoniemi.

Ensihoitohelikoptereissa potilaskirjaukset tehdään haastavissa olosuhteissa (Väitös: LL Anssi Heino, 28.5.2021, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Potilastietojärjestelmät ovat olennainen osa ensihoidossa tapahtuvaa potilaan hoitoa. LL Anssi Heino tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan potilastiedon keruuta suomalaisessa ensihoitohelikopteritoiminnassa ja siellä käytössä olevaa FinnHEMS-tietokantaa. Tutkimus paljasti puutteita ja kirjaajien välistä vaihtelua erityisesti peruselintoimintojen kirjausten sekä potilaiden pisteytys- ja luokittelutietojen osalta. Muilta osin kirjaamiskäytännöt olivat kohtalaisella tasolla.

Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa opioidien yhteisvaikutuksista ja käyttöaiheista (Väitös: LL Mari Fihlman, 4.9.2020, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

LL Mari Fihlman tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan buprenorfiini-kipulääkkeen yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Lisäksi hän osoitti, ettei fentanyyli-kipulääkkeestä ole hyötyä paksusuolen tähystyksen esilääkkeenä. 

Aikuisten hermoperäiseen kipuun vaikuttava lääke ei auta lapsia leikkauksen jälkeisessä kovassa kivussa (Väitös: LL Linda Helenius, 13.12.2019, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Lääkkeiden vaikutukset lapsilla ovat erilaisia kuin aikuisilla. LL Linda Helenius osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, ettei aikuisten hermoperäisen kivun hoidossa käytettävä pregabaliini auta lapsia leikkauksen jälkeisessä kivunhoidossa. Tulokset osoittavat, että lasten lääketutkimuksia tarvitaan lisää.