Biologisten sydänläppäproteesien käyttö on lisääntynyt Suomessa ja potilaiden pitkäaikaisennuste parantunut (Väitös: LL Monna Myllykangas, 21.1.2022, anestesiologia ja tehohoito)

LL Monna Myllykankaan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin hiippaläpän korjaus- ja tekoläppäleikkauksen sekä aorttatekoläppäleikkauksen maanlaajuisia pitkäaikaismuutoksia ja -ennustetta Suomessa vuosina 1997–2016. Tutkimuksessa selvisi, että biologisten sydänläppäproteesien käyttö on lisääntynyt Suomessa ja keinoläppäpotilaiden pitkäaikaisennuste on parantunut.

Monna Myllykankaan väitöstutkimuksessa todettiin, että biologisten läppäproteesien käyttö on lisääntynyt aortta- ja hiippaläppäkirurgiassa Suomessa. Samanaikaisesti eloonjäänti on parantunut, vaikka potilaat ovat entistä iäkkäämpiä ja huonokuntoisempia. Lisäksi hiippaläpän korjausleikkausten määrä lisääntyi.

– Huomasimme myös naisten osuuden pienentyneen aorttaläppäleikkauspotilaiden kokonaismäärästä ja naisille käytettiin useammin biologista aorttaläppäproteesia kuin miehillä. Sukupuolten välillä ei ole eroa eloonjäämisen suhteen, mutta miehillä on enemmän haittatapahtumia aorttaläppäleikkauksen jälkeen, Myllykangas kertoo.

– Tutkimuksessa verenohennusta käyttävillä biologisilla aorttaläppäpotilailla havaittiin hieman yllättäen enemmän aivohalvauksia pitkäaikaisseurannassa, vaikka elossa oli useampi seuranta-ajan jälkeen verrattaessa verenohennusta käyttämättömiin, tutkija jatkaa.

Keinoläppäpotilaiden pitkäaikaisennuste parantunut

Myllykankaan väitöstutkimuksessa selvitettiin hiippaläpän korjaus- ja tekoläppäleikkauksen sekä aorttatekoläppäleikkauksen maanlaajuisia pitkäaikaismuutoksia ja -ennustetta Suomessa vuosina 1997–2016. Tavoitteena oli lisäksi tutkia sukupuolieroja pitkäaikaisennusteessa aorttatekoläppäleikkauksen jälkeen.

– Näiden lisäksi tutkimme pitkäaikaisantikoagulaation esiintyvyyttä ja tyyppiä biologisen aorttatekoläppäleikkauksen jälkeen, Myllykangas kertoo.

Väitöstutkimus toteutettiin hyödyntämällä tietoja, jotka on kerätty kansallisista tutkimusrekistereistä.

– Tutkimuksesta saatiin paljon uutta ja hyödyllistä tietoa näistä sydänleikkauksen läpikäyneistä potilaista. Saadun tiedon avulla voimme parantaa edelleen potilaiden hoitoa tunnistamalla tekijöitä, jotka ovat liitoksissa komplikaatioihin ja ennusteeseen sekä parantamalla leikkaustekniikoita.

Myllykankaan väitöstutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että keinoläppäpotilaiden pitkäaikaisennuste on parantunut ja nykyaikainen sydänkirurginen hoito on turvallista suoden potilaille hyviä elinvuosia.

– Potilaille tulee kuitenkin valita sopiva läppätyyppi yksilöllisesti, koska sillä voi olla vaikutusta ennusteeseen, väittelijä sanoo.

Aorttaläppäkirurgia yleisin sydänkirurgian muoto länsimaissa

Tavallisimmat syyt aorttaläppäkirurgialle ovat aorttaläpän ahtauma ja vuoto. Hiippaläppäkirurgian tavallisin syy on hiippaläpän vuoto. Hiippaläpän ahtauma on nykyään harvinainen. Hiippaläpän korjausleikkauksien osuus on noussut viimeisien vuosikymmenten aikana ja se on tällä hetkellä ensisijainen hiippaläpän vajaatoiminnan hoitomuoto riippumatta aiheuttajasta.

– Sydänkirurgisilla potilailla tiedetään olevan sukupuolesta riippuvaisia eroja. Naiset ovat yleensä vanhempia leikkauksen aikaan, ja perussairauksien aiheuttama taakka eroaa sukupuolten välillä. Tulokset ennusteesta ovat kuitenkin vaihtelevia, Myllykangas sanoo.

Veren hyytymistä estävän lääkityksen käyttöä suositellaan ensimmäisen kolmen kuukauden ajaksi biologisen aorttatekoläppäleikkauksen jälkeen. Lääkityksen tarve on kuitenkin usein pitkäaikainen muiden tukosriskiä lisäävien sairauksien johdosta.

***

LL Monna Myllykangas esittää väitöskirjansa ”Temporal trends and outcomes in aortic and mitral valve surgery in Finland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.1.2022 klo 12.00.

Väitöstä voi seurata etäyhteydellä.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Kai Kiviluoma (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Teijo Saari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on anestesiologia ja tehohoito.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: p. 02 313 6129, monna.myllykangas@utu.fi

Luotu 12.01.2022 | Muokattu 12.01.2022