Väitös (kliiniset neurotieteet): LL Riikka Ajalin

LL Riikka Ajalin esittää väitöskirjansa ”Type 1 Cannabinoid Receptors in Parkinson’s Disease: A Positron Emission Tomography Study Using the [18F]FMPEP-d2” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23.10.2026 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikko Kärppä (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Valtteri Kaasinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliiniset neurotieteet.

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä aivojen ja hermoston sairaus, joka vaikuttaa erityisesti liikkumiseen. Taudissa aivojen dopamiinia tuottavat hermosolut vaurioituvat ja vähitellen tuhoutuvat. Dopamiini on aivojen välittäjäaine, joka osallistuu muun muassa liikkeiden säätelyyn. Parkinsonin taudille tyypillisiä oireita ovat lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hidastuminen sekä tasapainon ja kävelyn vaikeudet. Näitä kutsutaan motorisiksi eli liikkumiseen liittyviksi oireiksi. Lisäksi tautiin liittyy runsaasti ei-motorisia oireita, kuten muistiongelmia, aloitekyvyn heikkenemistä, masennusta, unihäiriöitä, ummetusta ja hajuaistin heikkenemistä. Parkinsonin taudin tarkkaa syytä ei tunneta. Dopamiinia tuottavien hermosolujen tuhoutumisen lisäksi tautiin liittyy useita muita muutoksia aivojen ja hermoston toiminnassa.

Endokannabinoidijärjestelmä (ECS) on elimistön monimutkainen viestintäjärjestelmä, joka säätelee muun muassa hermoston toimintaa. Se osallistuu hermosolujen väliseen viestintään sekä aivojen aktiivisuuden ja muovautuvuuden säätelyyn. Parkinsonin taudissa ECS:n toimintaa on tutkittu melko vähän. ECS:ään kuuluvia tyypin 1 kannabinoidireseptoreita (CB1-reseptoreita) esiintyy runsaasti Parkinsonin taudin kannalta keskeisillä aivoalueilla. Tämän vuoksi ECS on kiinnostava tutkimuskohde Parkinsonin taudissa.

Tässä väitöskirjassa tutkittiin CB1-reseptorien esiintymistä Parkinsonin taudissa. Tutkimus tehtiin hyödyntäen positroniemissiotomografiaa (PET), jonka avulla voidaan kuvata aivojen toimintaa. Kuvantamisessa käytettiin [18F]FMPEP-d2-merkkiainetta, joka sitoutuu aivojen CB1-reseptoreihin ja mahdollistaa niiden tutkimisen PET-kuvauksella. Lisäksi väitöskirjassa tutkittiin Parkinsonin taudin lääkityksen vaikutusta CB1-reseptorien esiintymiseen sekä CB1-reseptorien yhteyttä Parkinsonin taudin tyypillisiin motorisiin oireisiin ja muistin, ajattelun sekä tiedonkäsittelyn ongelmiin.

Väitöskirjan tulokset viittaavat siihen, että Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä aivojen vapaiden CB1-reseptorien määrä (CB1-reseptorien saatavuus) on alentunut verrattuna terveisiin verrokkeihin. Parkinsonin taudin tavanomainen dopamiinijärjestelmään vaikuttava lääkitys kuitenkin lisäsi vapaana olevien CB1-reseptorien määrää, jolloin niiden saatavuus lähestyi terveillä verrokeilla havaittua tasoa. Heikentynyt CB1-reseptorien saatavuus Parkinsonin tautia sairastavilla oli yhteydessä tasapainovaikeuteen ja kävelyongelmiin sekä lihasjäykkyyteen, mutta ei vapinaan tai liikkeiden hitauteen. Alentunut CB1-reseptorien saatavuus Parkinsonin tautia sairastavilla oli yhteydessä myös heikentyneeseen tapahtumamuistiin ja toiminnanohjauksen ongelmiin.

Yhteenvetona tämän väitöskirjan tulokset viittaavat siihen, että ECS:n toiminnan muutokset voivat liittyä Parkinsonin taudin kehittymiseen ja sen taustalla oleviin biologisiin mekanismeihin. Lisäksi nämä muutokset voivat vaikuttaa siihen, millaisia motorisia ja ei-motorisia oireita Parkinsonin tautia sairastaville kehittyy ja kuinka voimakkaina oireet ilmenevät. Väitöskirjan tulokset korostavat myös tarvetta tutkia ECS:n merkitystä Parkinsonin taudissa edelleen.