Väitös (lastentautioppi): FM Alex-Mikael Barkoff
FM Alex-Mikael Barkoff esittää väitöskirjansa ”Hinkuyskän seuranta Euroopassa: bakteerimuutokset ja populaatioimmuniteetti” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23.10.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Seppo Meri (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Qiushui He (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Hinkuyskä on ylähengitystieinfektio, jonka aiheuttaa Bordetella pertussis -bakteeri. Taudille tyypillistä on puuskittainen, pitkäkestoinen yskä. Hinkuyskä on erityisen vaarallinen vastasyntyneille, jotka eivät ole vielä saaneet rokotussuojaa. Vaikka käytössä on tehokkaita rokotteita ja rokotekattavuus on monissa maissa hyvä, maailmanlaajuisia epidemioita esiintyy edelleen. Tähän on useita syitä, joista kaksi keskeistä ovat B. pertussis -kantojen lajikehitys sekä rokotusten jälkeisen immuniteetin hiipuminen.
Väitöskirjani osatutkimuksissa tarkastelin, miten hinkuyskäbakteerikannat ovat muuttuneet Suomessa ja muualla Euroopassa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat bakteerin tuottamat proteiinit (kuten pertaktiini), joita käytetään nykyisten rokotteiden komponentteina, sekä menetelmät, joilla näitä proteiineja voidaan luotettavasti mitata. Lisäksi tutkin hinkuyskän tautitaakkaa eri väestöryhmissä sekä keski-ikäisten aikuisten populaatioimmuniteettia Euroopassa. Yhtenä tavoitteena oli myös parantaa Euroopan hinkuyskäreferenssilaboratorioiden vasta-aineisiin (serologia) perustuvia diagnostiikkamenetelmiä, jotta tulokset olisivat luotettavia ja vertailukelpoisia.
Tutkimustulokseni osoittivat, että kehittämällämme vasta-aineisiin perustuvalla menetelmällä pystyttiin arvioimaan rokotekomponenttien tuottoa bakteerikannoissa luotettavasti. Havaitsimme, että osa hinkuyskäbakteereista oli lopettanut pertaktiinin tuotannon laajasti eri puolilla Eurooppaa. Tämä muutos oli selvästi yhteydessä komponenttirokotteiden käyttöönottoon. Pertaktiini on kooltaan pieni, voimakkaan immuunivasteen laukaiseva proteiini, ja se on todennäköisesti ollut bakteerille otollinen kohde muokattavaksi rokoteimmuniteetin aiheuttaman valintapaineen vuoksi.
Serologiset seurantatutkimukset paljastivat eroja hinkuyskän kierrossa populaatioiden välillä riippuen siitä, millaista rokotetta oli käytetty. Suurempaa hinkuyskän kiertoa havaittiin väestöissä, joissa käytettiin kokobakteerirokotetta, verrattuna komponenttirokotteen saaneisiin. Tähän saattaa vaikuttaa myös se, että kokobakteerirokotteita käytetään pääasiassa matalan tulotason maissa, joissa rokotekattavuus ja hygieniataso voivat olla heikompia. Laaja eurooppalainen seurantatutkimuksemme osoitti lisäksi selkeää hinkuyskän kiertoa sekä matalaa väestöimmuniteettia kurkkumätää vastaan keski-ikäisten aikuisten keskuudessa. Raportoitujen tautitapausten määrät olivat huomattavasti pienempiä kuin seurantatutkimuksissa havaitut infektiot.
Kolme toteuttamaamme laaduntarkkailukierrosta keskittyivät serologisen diagnostiikan harmonisointiin Euroopan hinkuyskäreferenssilaboratorioissa. Tämä on tärkeää sekä diagnostiikan luotettavuuden että tulosten vertailtavuuden ja taudin seurannan kannalta. Tulokset osoittivat merkittävää edistystä serologisen diagnostiikan standardoinnissa, ja huomionarvoista oli myös se, että kaupalliset testivalmistajat muuttivat menetelmiään suositustemme perusteella.
Väitöstutkimukseni tuo uutta tietoa Euroopassa kiertävien B. pertussis -kantojen lajimuutoksista. Työni on parantanut hinkuyskän serologista diagnostiikkaa ja tarjoaa arvokasta tietoa taudin todellisesta tautitaakasta eri väestöissä.
Hinkuyskän bakteerikantojen tutkimus on tärkeää, jotta mahdollisiin kantamuutoksiin voidaan tulevaisuudessa reagoida nopeasti, kehittää entistä tehokkaampia rokotteita ja ylläpitää hyvää rokotussuojaa. Hinkuyskän kierron ja populaatioimmuniteetin seuranta tuottaa tietoa tahoille, jotka vastaavat rokoteohjelmien kehittämisestä, ja on siten keskeistä kansanterveyden näkökulmasta.
