Väitös (pohjoismaiset kielet): FM Klaus Kurki

FM Klaus Kurki esittää väitöskirjansa ”Issues in Fenno-Swedish Syntax” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 14.11.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Auditorio Aava, Arcanuminkuja 1, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Øystein Alexander Vangsnes (Tromssan yliopisto – Norjan arktinen yliopisto, Norja) ja kustoksena professori Camilla Wide (Turun yliopisto). Tilaisuus on ruotsinkielinen. Väitöksen alana on pohjoismaiset kielet.

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Suomenruotsin syntaksiin sisältyy muista ruotsin varianteista eroavia ilmiöitä, jotka ilmentävät keskenään hyvin erilaisia suhteita sekä kielikontaktiin suomen kielen kanssa että laajempiin yleiskielitieteellisiin kysymyksiin. Väitöksen analyyseissä nämä sijoittuvat myös syntaksin eri rajapinnoille.

Väitöskirja tarkastelee kolmea puhutun suomenruotsin syntaktista ilmiötä:

1. Komitatiivisella ilmauksella merkityksensä täydentävä monikkopronomini-ilmaus, esim. ”Vi … med Anna” merkityksessä ’minä ja Anna’, joka näyttää toimivan monin osin samoin kuin vastaava ilmaus ”Me … Annan kanssa” suomessa. Esimerkiksi "Vi for med Anna till stan" voi saada merkityksen 'Anna ja minä menimme kaupunkiin'. Väitöskirja esittää, että poikkeavasti muodostuva merkitys perustuu erityisiin monikkopronomineihin.

2. Suomenruotsissa så-partikkeli näyttää voivan esiintyä myös lauseenalkuisen argumentin jälkeen, aiheuttaen V3-järjestyksen (verbi kolmantena) lauseissa, joissa ruotsinruotsi ei sitä sallisi. Molemmissa ”så” voi seurata erilaisia adverbiaalisia lauseenalkuja, ”Egentligen så snöar det”, mutta esimerkiksi subjektin jälkeen tämän sallii vain suomenruotsi: ”Talkoarbete så förekommer när det blir snökaos.”  Väitöskirja esittää, että poikkeava käyttö selittyy suomenruotsin prosodisilla preferensseillä, vaikka ilmiö muuten onkin syntaktinen.

3. Suomenruotsin ilmaus ”int bara”, kirjaimellisesti ’ei vain’, voi esiintyä merkityksessä ’vain’. Konstruktio muistuttaa jonkin verran suomen ”ei … kuin” -ilmausta: ”Minulla ei ole kuin viisikymmentä euroa.” Suomenruotsin konstruktio, esimerkiksi ”Jag har int bara femtio euro”, selittyy kuitenkin syntaksisesti eri tavalla: Väitöskirja esittää kieltosanan, joka ei näytä lisäävän mitään merkitykseen, toimivan syntaksissa fokuspartikkelin ”bara” vaikutusalueen merkitsijänä.

Väitöskirjan tulokset tuottavat uutta tietoa suomenruotsin pronominien käytöstä, prosodian ja syntaksin vuorovaikutuksesta sekä fokuspartikkelien käyttäytymisestä. Samalla ne osoittavat, miten alueelliset kielimuodot voivat tarjota arvokkaita kontribuutioita yleiselle kieliteorialle.

--

Pääkuva: Emil Giæver