Asiasana: kieli- ja käännöstieteiden tohtoriohjelma (Utuling)

Käännösalan yrityksen toiminnan simuloimiseen perustuvan kurssin itseohjautuvassa oppimisympäristössä oppimistulosten seuranta on tavallista haastavampaa. Toisin kuin tavallisella käännöskurssilla, arvioitavana on useita työnkulun eri toimintoja, ja arvioinnin kohteena on sekä yksittäinen opiskelija että opiskelijatiimi. Minäpystyvyyden käsitteeseen perustuvat opiskelijakyselyt kurssin aikana ovat kuitenkin toimiva tapa täydentää perinteisiä arviointitapoja.

Kaikkeen ulkomailta tulevaan suhtaudutaan Venäjällä tänä päivänä varauksella. Venäjän duumassa valmistellaan lakia, joka taistelee “anglismeja”, eli englannin kielestä tulevia lainasanoja, vastaan. Viimeisten vuosikymmenten aikana venäjän kieli on saanut paljon lainasanoja esimerkiksi englannista, ranskasta, saksasta, hollannista, japanista ja jopa suomesta. FM Gustaf Olsson tutki väitöskirjassaan venäjän kielen uusia lainaverbejä ja sitä, miten ne sopeutuvat venäjän kielioppiin ja muodostavat aspektipareja. Mikään kieli ei ole “puhdas”, vailla ulkomaalaisia vaikutteita. 

Amerikkalaiset sanomalehdet sisälsivät 1700- ja 1800-luvuilla kymmeniä tuhansia ilmoituksia, joiden avulla orjanomistajat pyrkivät saamaan kiinni heiltä paenneita henkilöitä. FM Susanna Mäkinen tutki englannin kielen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan näiden ilmoitusten kieltä ja rakennetta. Tutkimus osoitti, että vaikka ilmoitusten peruspiirteet säilyivät melko muuttumattomina, eri alueiden välisiä eroja ja muutoksia ajan kuluessa oli löydettävissä. Monet ilmoitusten sanavalinnoista tukivat odotetusti orjuusinstituutiota ja orjanomistajien näkökulmaa.

Mariann Bernhardt tarkasteli suomalais-ugrilaisten kielten tutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Venäjän Volgan alueella puhuttavien mordvalaiskielten, ersän ja mokšan, määräisyyden ilmaisukeinoja ja transitiivisten eli objektin sisältävien lauseiden monimutkaista rakennetta.

Sirkku Ruokkeinen tutkii väitöskirjassaan kirjoihin kohdistuvia asenteita kirjatuotannon kaupallistumisen alkuaikoina renessanssiajan Englannissa. Tutkimuksen mukaan ennakkoasenteet ohjaavat tekstin tulkintaa. Nykyään ennakkoasenteita kirjoja kohtaan luodaan mainoksilla. Renessanssiajan Englannissa mielikuvia pyrittiin luomaan arvostelemalla teosta esipuheessa.

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan norjansuomalaisten nuorten monisanaisten ilmausten hallintaa suullisessa ja kirjoitetussa tuotoksessa sekä norjankielisessä idiomitestissä. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa sosiolingvistisesti suuntautuneen monikielisyystutkimuksen sekä toisen kielen tutkimuksen aloille, ja sen tuloksia voidaan hyödyntää kielten opetuksessa.

Filosofian maisteri Krista Teeri-Niknammoghadam tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, millaisia merkityksiä sellaisilla sanoilla kuin edessä, edellä, eteenpäin tai edempänä on. Tutkimus osoitti, että kyseisillä sanoilla kuvataan paljon muutakin kuin sijaintiin liittyviä suhteita.

Englanti on nykyään tieteen valtakieli, mutta keskiajalla se oli vasta nousemassa tieteen kieleksi latinan rinnalle. Filosofian maisteri Sara Norjan väitöstutkimus osoitti, että englanti oli varteenotettava tieteen kieli jo 1400-luvun alkemiaa käsittelevissä latinasta käännetyissä teksteissä. Norja toi tutkimuksessaan kaikkien ulottuville aiemmin arkistojen kätköihin hautautuneen keskiaikaisen alkemiaa käsittelevän tekstin.

Filosofian maisteri Karita Suomalainen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yksikön 2. persoonan muotojen käyttöä suomenkielisissä arkikeskusteluissa. Tutkimus osoitti, että yksikön 2. persoonalla voidaan tehdä muutakin kuin viitata puhekumppaniin ja puhutella tätä.

Käännöstä ei välttämättä tehdä alkukielisestä tekstistä, vaan se voidaan tehdä myös välikielen kautta – tekstistä, joka on jo itsessään käännös. Toisinaan kääntäjä käyttää työssään useita erikielisiä versioita. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että välikielinen kääntäminen on moniulotteinen, joskus usean toimijan yhteistyönä toteutettava prosessi. Tutkimuksessa selvisi myös, että koneoppiminen tarjoaa kehityskelpoisen apuvälineen välikielisten käännösten tunnistamiseen ja tutkimiseen.