Asiasana: Kieli- ja käännöstieteiden tohtoriohjelma (Utuling)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Mordvalaiskielten transitiivisten lauseiden rakenteeseen vaikuttavat monenlaiset kriteerit (Väitös: FM Mariann Bernhardt, 10.12.2021, suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus)

Mariann Bernhardt tarkasteli suomalais-ugrilaisten kielten tutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Venäjän Volgan alueella puhuttavien mordvalaiskielten, ersän ja mokšan, määräisyyden ilmaisukeinoja ja transitiivisten eli objektin sisältävien lauseiden monimutkaista rakennetta.

Esipuhe muokkaa lukukokemusta (Väitös: FM Sirkku Ruokkeinen, 4.12.2021, englannin kieli)

Sirkku Ruokkeinen tutkii väitöskirjassaan kirjoihin kohdistuvia asenteita kirjatuotannon kaupallistumisen alkuaikoina renessanssiajan Englannissa. Tutkimuksen mukaan ennakkoasenteet ohjaavat tekstin tulkintaa. Nykyään ennakkoasenteita kirjoja kohtaan luodaan mainoksilla. Renessanssiajan Englannissa mielikuvia pyrittiin luomaan arvostelemalla teosta esipuheessa.

Norjansuomalaisten nuorten monisanaisten ilmausten hallinta ei eroa merkittävästi suomea ja norjaa ensikielenään puhuvien verrokkien tuloksista (Väitös: FM Kristiina Lieri, 22.10.2021, pohjoismaiset kielet)

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan norjansuomalaisten nuorten monisanaisten ilmausten hallintaa suullisessa ja kirjoitetussa tuotoksessa sekä norjankielisessä idiomitestissä. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa sosiolingvistisesti suuntautuneen monikielisyystutkimuksen sekä toisen kielen tutkimuksen aloille, ja sen tuloksia voidaan hyödyntää kielten opetuksessa.

Väittelijä puhalsi pölyt keskiajan alkemistisesta tekstiaineistosta ja toi sen kaikkien ulottuville (FM Sara Norja, 27.5.2021, englannin kieli)

Englanti on nykyään tieteen valtakieli, mutta keskiajalla se oli vasta nousemassa tieteen kieleksi latinan rinnalle. Filosofian maisteri Sara Norjan väitöstutkimus osoitti, että englanti oli varteenotettava tieteen kieli jo 1400-luvun alkemiaa käsittelevissä latinasta käännetyissä teksteissä. Norja toi tutkimuksessaan kaikkien ulottuville aiemmin arkistojen kätköihin hautautuneen keskiaikaisen alkemiaa käsittelevän tekstin.

Kääntäjät hyödyntävät työssään teoksen erikielisiä käännöksiä ja muiden toimijoiden apua (Väitös: FM Laura Ivaska, 7.12.2020, englannin kieli)

Käännöstä ei välttämättä tehdä alkukielisestä tekstistä, vaan se voidaan tehdä myös välikielen kautta – tekstistä, joka on jo itsessään käännös. Toisinaan kääntäjä käyttää työssään useita erikielisiä versioita. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että välikielinen kääntäminen on moniulotteinen, joskus usean toimijan yhteistyönä toteutettava prosessi. Tutkimuksessa selvisi myös, että koneoppiminen tarjoaa kehityskelpoisen apuvälineen välikielisten käännösten tunnistamiseen ja tutkimiseen. 

Eteläsaamelaiset olivat karjanhoitajia ennen poropaimentolaisuuden syntyä (Väitös: FM Minerva Piha, 27.11.2020, suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus)

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että saamenkielisen väestön elinkeinot olivat rautakaudella luultua monipuolisemmat. FM Minerva Pihan arkeologiaa ja kielitiedettä yhdistävä tutkimus osoitti, että Keski-Skandinavian alueella asunut saamenkielinen väestö harjoitti karjanhoitoa jo ennen poropaimentolaisuuden syntyä 700-luvulla. Tutkimus osoitti myös, että arkeologian ja kielitieteen yhdistämisestä on apua kielihistoriallisen aineiston ajoituksessa.

Vieraskielisen puheen sujuvuutta ylläpidetään täytetyillä tauoilla, toistoilla ja vuorovaikutuksella keskustelukumppanin kanssa (Väitös: FM Pauliina Peltonen, 11.9.2020, englannin kieli)

Väitöstutkimuksen mukaan vieraskielisen puheen sujuvuutta ylläpidetään, vastoin yleistä käsitystä, esimerkiksi toistoilla ja täytetyillä tauoilla. Keskustelutilanteissa oppijat myös tekevät yhteistyötä sujuvuuden ylläpitämiseksi. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa vieraan kielen puheen sujuvuuteen vaikuttavista tekijöistä, ja tuloksia voidaan hyödyntää kielten opetuksessa ja kielitaidon arvioinnissa.

Tekstin materiaalinen ulkoasu avaa näkökulmia myöhäiskeskiajan kirjalliseen kulttuuriin (Väitös: FM Aino Liira, 22.5.2020, englannin kieli)

FM Aino Liira tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, mitä eroavaisuudet keskienglanninkielisen kronikan eri kopioiden välillä kertovat tekstin tuottajien pyrkimyksistä ohjata lukijaa. Tekstiä ympäröiviin parateksteihin keskittyvä tutkimus tarjoaa uutta tietoa tekijyydestä ja kansankielisen tiedon välittämisestä keskiajan ja uuden ajan taitteessa.