Keskiaikaisen kirjan sivu.

Esipuhe muokkaa lukukokemusta (Väitös: FM Sirkku Ruokkeinen, 4.12.2021, englannin kieli)

Sirkku Ruokkeinen tutkii väitöskirjassaan kirjoihin kohdistuvia asenteita kirjatuotannon kaupallistumisen alkuaikoina renessanssiajan Englannissa. Tutkimuksen mukaan ennakkoasenteet ohjaavat tekstin tulkintaa. Nykyään ennakkoasenteita kirjoja kohtaan luodaan mainoksilla. Renessanssiajan Englannissa mielikuvia pyrittiin luomaan arvostelemalla teosta esipuheessa.

FM Sirkku Ruokkeisen mukaan kirjallisuus ja sen käyttö olivat kiihkeän keskustelun kohteena 1500-luvun Englannissa. Kirjapainotaidon saavuttua Englantiin 1400-luvun lopussa kirjojen saatavuus oli helpottunut. Painettu kirja oli käsin kirjoitettua halvempi, ja lukutaitokin alkoi levitä. Tieto- ja kaunokirjallisuuden kysyntä kasvoi nopeasti. Kysyntään vastatakseen kirjanpainajat tuottivat paljon etenkin latinasta ja ranskasta käännettyä kirjallisuutta: lääketieteellisiä oppaita, matkakertomuksia, kronikoita, uskonnollisia polemiikkeja, antiikin klassikoita sekä matemaattisia ja alkemistisia tekstejä.

Merkittävä osa vuosisadan aikana painetuista teoksista oli käännöstekstejä. Aiemmin vain oppineiden saatavilla olleiden tekstien saattaminen kouluttamattoman kansan käyttöön herätti huolia asiantuntijatiedon leviämisestä. Erityisesti lääketieteellisten ja uskonnollisten tekstien kääntäminen oli kiistanalaista, sillä lukijoiden pelättiin käyttävän tietoa väärin, aiheuttavan uskonnollisia kiistoja tai rapauttavan ammattien arvostusta.

Näissä oloissa oli selvää, että kääntäjän tuli oikeuttaa teoksen kääntäminen ja pyrkiä ohjaamaan lukijaa, jotta tämä ymmärtäisi tekstin sisällön oikein. Asenteita, jotka lukijan toivottiin omaksuvan, alustettiin esipuheessa. Kirjaa kehuttiin suoraan tai vihjailtiin tekijän ansioista. Toiveena oli, että asenteet kantaisivat läpi luennan, Ruokkeinen toteaa.

Tapa, jolla kirjoista puhuttiin, heijasteli ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Usein positiivisia kantoja perusteltiin kirjan hyödyllisyydellä englanninkieliselle lukijakunnalle – tavalliselle väestölle, jonka latinan kielen taito oli vähäistä. Lääketieteellisten teosten esipuheet korostivat itsehoidon ja omavaraisuuden hyveitä. Maantieteellisissä ja navigointia koskevissa teoksissa hyötykeskustelu sai nationalistisia sävyjä. 1400-luvun lopun löytöretket olivat tuoneet rikkauksia Portugalin kuninkaalle, ja englantilaiset kääntäjät halusivat saattaa tekstien hyödyt englantilaisten saataville. Uskonnollisten käännösten esipuheissa korostettiin teoksen moraalisia piirteitä, etenkin totuudenmukaisuutta. Tämäkin asenne on peräisin aikakauden yhteiskunnallisista myllerryksistä, sillä uskonnollisten teosten totuusarvo oli usein kiistanalainen reformaatioajan Euroopassa.

Ruokkeisen mukaan kaunokirjalliset teokset olivat aikakaudella varsin harvinaisia. 1500-luvulla julkaistiin ensi kertaa englanniksi esimerkiksi varhaisia espanjalaisia ritariromaaneja ja kreikkalais-roomalaisia tragedioita, näiden joukossa Senecan Oedipus. Kaunokirjallisuuden kääntämisen perusteleminen tuotti vaikeuksia, sillä teoksista usein puuttui selkeä opetus. Kompensoidakseen puutetta kääntäjät kuvasivat teoksia ylenpalttisin mutta usein lattein ylisanoin.  Näiden perustana oli teoksen lukijassaan tuottama tunnetila tai teoksen herättämät esteettiset vaikutelmat.

Vaikka esipuhe muistutti nykymainosta, kääntäjän pyrkiessä välittämään positiivisia mielikuvia teoksestaan, sitä saatettiin myös käyttää torjumaan lukijassa mahdollisesti herääviä negatiivisia vaikutelmia. Myöntämällä että käännös on kömpelö tai arkinen, kääntäjä esiintyi vaatimattomasti, madalsi lukijoiden odotuksia ja vastasi mahdollisten kriitikkojen irvailuun.

Esipuheissa käytetty arvottava kieli paljastaa paitsi kirjoittajan asenteet kirjoja ja kirjallisuutta kohtaan, myös ne asenteet, jotka kirjoittaja haluaa lukijan omaksuvan. Lisäksi kielen variaatio paljastaa yhteiskunnallisesti hyväksytyn tavan keskustella kirjoista ja kirjallisuudesta, ja siten heijastelee aikakauden laajempaa asenneilmapiiriä, yhteiskunnallisia kipukohtia ja kulttuurisia murroksia.

***

FM Sirkku Ruokkeinen esittää väitöskirjansa ”Historical appraisal analysis: Evaluation of the book in sixteenth-century England” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 4.12.2021 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 2 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku). Yleisö voi seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/64150890411

Vastaväittäjänä toimii professori Claudia Claridge (Universität Augsburg, Saksa) ja kustoksena professori Matti Peikola (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on englannin kieli.

Väittelijän kuva 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä

Luotu 26.11.2021 | Muokattu 26.11.2021