Nykypäivän työelämä edellyttää monipuolista kieliosaamista. Samalla globalisaatio ja digitalisoituminen asettavat kielten osaamiselle aivan uusia haasteita. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella koulutetaan monialaisia kieliasiantuntijoita, jotka vastaavat näihin tulevaisuuden haasteisiin. Tutkimuksessa monitieteisyys ja tekoälypohjaiset teknologiat ovat arkipäivää.
Miksi kielen ammattilaisia tarvitaan? Entä miten kieliaineiden opiskelu auttaa ymmärtämään maailmaa – ja myös vaikuttamaan siihen? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen uudessa webinaarisarjassa, jossa kielten asiantuntijat kertovat kielen ja kielten merkityksestä tänä päivänä.
Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys - Finländska föreningen för tillämpad språkvetenskap (AFinLA ry.) palkitsee vuosittain yhden ansiokkaan maisterintutkielman. Tämän vuoden Afinlandia -palkinnon sai Turun yliopiston Anni Hintikka. Palkitun tutkielman lisäksi AFinLA jakaa kaksi kunniamainintaa ansiokkaille Pro gradu -töille, joista toinen myönnettiin Turun yliopiston Mikko Kukkoselle.
Interaktion och variation i pluricentriska språk (IVIP) tutkimusohjelmassa tarkasteltiin kommunikatiivisia käytänteitä Ruotsissa ja Suomessa puhuttavassa ruotsin kielessä. Ohjelmaa rahoitti Ruotsin Riksbankens jubileumsfond (2013–2020) ja siihen osallistuivat Tukholman yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Institutet för språk och folkminnen i Göteborg. Turun yliopiston osahanketta johti Pohjoismaisten kielten professori Camilla Wide.
Turun yliopiston monikielisen käännösviestinnän opiskelijat ovat voittaneet kilpailun, jossa pyydettiin kuvittelemaan "unelmien käännöstyökalu". Kilpailun järjesti European Master's in Translation -verkosto, johon Turun kääntäjänkoulutuskin kuuluu.
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan norjansuomalaisten nuorten monisanaisten ilmausten hallintaa suullisessa ja kirjoitetussa tuotoksessa sekä norjankielisessä idiomitestissä. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa sosiolingvistisesti suuntautuneen monikielisyystutkimuksen sekä toisen kielen tutkimuksen aloille, ja sen tuloksia voidaan hyödyntää kielten opetuksessa.
Syksyllä 2018 valtioneuvosto muutti perusopetus- ja tuntijakoasetuksia. Päätöksellä lisättiin 1–2 luokkien tuntimäärää kahdella vuosiviikkotunnilla, ja lisäys kohdentui A1-kielen opetukseen. Keväällä 2019 julkaistiin uudet vuosiluokkien 1–2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet, ja varhennettua A1-kieltä opetettiin kaikissa peruskouluissa viimeistään keväällä 2020.
Tutkijat selvittivät kyselyn avulla, mitä kielten opetuksen parissa työskentelevät henkilöt ajattelevat koulujen kielivalinnoista. Vastausten perusteella opettajat kokevat suomalaisten koulujen kielitarjonnan ja samalla suomalaisten kielitaidon kapenevan.
Miten tukea oppilasta oman identiteetin kehittymisessä tai vahvistaa oppilaiden kielitaitoa ja kielten käyttöä? Opettajia haastaneeseen kysymykseen on nyt tarjolla kaksi tutkittuun tietoon pohjaavaa, arjen opetustyötä tukevaa oppimateriaalikokonaisuutta. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa tuotetut Minästä kiinni ja Kielestä koppi -teokset ovat maksuttomasti kaikkien ladattavissa.