Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys - Finländska föreningen för tillämpad språkvetenskap (AFinLA ry.) palkitsee vuosittain yhden ansiokkaan maisterintutkielman. Tämän vuoden Afinlandia -palkinnon sai Turun yliopiston Anni Hintikka. Palkitun tutkielman lisäksi AFinLA jakaa kaksi kunniamainintaa ansiokkaille Pro gradu -töille, joista toinen myönnettiin Turun yliopiston Mikko Kukkoselle.
Anni Hintikan psykolingvistiikan alalle sijoittuva, kieltenvälistä sanatunnistusta käsittelevä tutkielma keräsi kiitosta raadilta erityisesti poikkeuksellisen huolellisesti harkitusta tutkimusasetelmasta, ansiokkaasta tutkimusmenetelmän hallinnasta, innovatiivisesta otteesta sekä tieteellisestä uutuusarvosta. Työn aihe on ajankohtainen ja sillä on mielenkiintoisia yhtymäkohtia paitsi sukulaissanojen, myös monikielisen pedagogiikan tutkimukseen. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovat erityisen vaativia ja paljastavat tekijän poikkeuksellisen syvällisen perehtyneisyyden ajankohtaiseen tutkimuskirjallisuuteen.
Uuden tiedon tuottaminen motivoi
- Vaikka gradunteko tuntui välillä vaikealta, yritin ajatella prosessin niin, että saan tehdä gradua, eikä niin, että minun on pakko tehdä gradua. Kun vaihtoi näkökulmaa sellaiseksi, että näki gradun mahdollisuutena tehdä jotain kiinnostavaa ja uutta, motivaatio pysyi kohdallaan, Hintikka toteaa. Palkitun gradun valmistelu piti sisällään monenlaisia haasteita, joiden ratkomiseen Anni Hintikka sai käyttää aimo annoksen luovuutta.
Ranskan kielen yliopisto-opettaja Outi Veivo valottaa Annin olleen aikamoisen pulman edessä pandemian takia, koska hän halusi tutkia kielen reaaliaikaista prosessointia, jota yleensä tutkitaan laboratorio-oloissa. Kun kaikki yliopiston tilat suljettiin, piti aineistonkeruu miettiä uudestaan. Sen sijaan, että Anni olisi luopunut aiheestaan, hän selvitti omin päin, miten tällaista aineistoa pystytään keräämään internetin välityksellä ja sai kuin saikin aineiston kerättyä. Lisäksi aineiston analyysi edellytti perehtymistä uusiin tilastollisiin menetelmiin, mikä sekin oli varsin työlästä, Veivo kertoo.
Paras gradu on valmis gradu
Kunniamaininnan ansiokkaasta opinnäytteestään saanut FM Mikko Kukkonen toteaa, että jokainen valmistunut gradu on kunniamaininnan arvoinen. Opinnäytteen parissa puurtaminen on ajoittain hermoja raastavaa, mutta samalla palkitsevaa ja mieltä kirkkaasti kutkuttavaa. Kukkosen mukaan tutkimustyötä tehdessä vanhoilla akateemisilla hyveillä, kuten uteliaisuudella, avoimuudella ja kiireettömyydellä pääsee jo pitkälle. Hän jakaa kiitosta myös oppiaineen kannustavalle ilmapiirille, josta oli apua erityisesti seminaarin aikana ja työn viimeistelyvaiheessa. Apua oli helppo kysyä, ja sitä kannattaakin kysyä, Kukkonen toteaa. Hän myös muistuttaa opinnäytteiden parissa painiskelevia siitä, että ei kannata jäädä yksin prosessin kanssa. Gradupiirit ystävien kanssa ovat loistava tapa saada työtä eteenpäin. Kukkonen toteaa vielä, että kunniamaininta antoi hänelle lisää varmuutta ja rohkeutta muokata gradu artikkeliksi, jota voi tarjota julkaistavaksi kielitieteelliseen julkaisuun.
Palkitut tutkielmat
Anni Hintikan tutkielma La reconnaissance des mots cognats anglais-français chez les apprenants finnophones: Le rôle de la similarité phonologique (Englanti-ranska-kognaattien sanantunnistus suomenkielisillä kielenoppijoilla: fonologisen samankaltaisuuden rooli) käsitteli monikielisten oppijoiden sanantunnistusta. Tarkemmin sanottuna hän halusi nähdä, miten oppijat tunnistavat sanoja, joilla on sama kirjoitus- ja ääntöasu sekä merkitys ranskassa ja englannissa (esim. sanat science tai long), verrattuna sanoihin, joilla ei tällaisia kielten välisiä erityispiirteitä ole. Lisäksi Hintikka tarkasteli, miten sanantunnistukseen vaikuttaa se, äännetäänkö kyseisen tyyppinen sama sana ranskassa ja englannissa hyvin samalla tavalla (esim. cause) vai ennemminkin eri lailla (esim. cousin).
Mikko Kukkonen tarkasteli gradussaan La durabilité en vogue? La construction du discours de mode durable dans Le Monde, Le Figaro et Le Parisien (Onko kestävyys muodissa? Kestävyysdiskurssin rakentuminen sanomalehdissä Le Monde, Le Figaro ja Le Parisien), miten erilaiset käsitykset vastuullisuudesta ja kestävyydestä muodin sekä pukeutumisen aloilla muodostuvat kielen tasolla kolmen ranskalaisen sanomalehden verkkoartikkeleissa. Hän myös havainnoi lehtien vaihtelevaa asennoitumista tätä hyvinkin ajankohtaista aihetta kohtaan.
***
Lisätietoa:
Tutustu tarkemmin Anni Hintikan tutkielmaan
Tutustu tarkemmin Mikko Kukkosen tutkielmaan