Väitös (psykologia): FL Marjaana Raukola-Lindblom
FL Marjaana Raukola-Lindblom esittää väitöskirjansa ”Cognitive-linguistic and communication deficits in individuals with traumatic diffuse axonal brain injury” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23.10.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Mauno Koivisto -sali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Jaana Sarajuuri (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Elina Mainela-Arnold (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
Tilaisuudessa on paikalla avustavassa tehtävässä toimiva koira.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Aivojen traumaattisista aksonivaurioista voi seurata pitkäkestoisia kielen ja kommunikaation ongelmia
Tapaturmissa syntyneet aivovammat ovat yleisiä työikäisillä, ja niiden vaikutukset voivat näkyä pitkään vamman jälkeen. Muistiin ja keskittymiseen liittyvät vaikeudet tunnetaan hyvin, mutta aivovammat voivat vaikuttaa myös kielellisiin taitoihin, arjen vuorovaikutukseen ja kommunikointiin. Näitä vaikutuksia on tutkittu erityisen vähän henkilöillä, joiden aivovamman pääasiallinen mekanismi on diffuusi aksonivaurio eli laaja-alainen aivojen hermoratavaurio.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin, millaisia kielellis-kognitiivisia ja kommunikaatioon liittyviä vaikeuksia diffuusin aksonivaurion saaneilla henkilöillä esiintyy. Lisäksi tarkasteltiin, ovatko kielellis-kognitiiviset ja kommunikaatioon liittyvät vaikeudet yhteydessä arjessa koettuun väsymykseen ja löytyykö niille yhteyksiä aivojen kuvantamislöydöksiin. Tutkimuksessa huomioitiin myös vammautuneiden henkilöiden omat kokemukset sekä heidän läheistensä näkemykset arjen kommunikaation sujumisesta.
Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että diffuusin aksonivaurion saaneet henkilöt suoriutuivat terveitä henkilöitä heikommin erityisesti kielellistä työmuistia, kielellistä ilmaisua ja ymmärtämistä mittaavissa tehtävissä. Kielellisten vaikeuksien ja arjessa koetun väsymyksen välillä havaittiin vain vähäinen yhteys. Yhteydet kuvantamislöydöksiin osoittautuivat monimutkaisiksi, ja niiden tulkinta oli haastavaa. Diffuusin aksonivaurion saaneet henkilöt kokivat kommunikointikykynsä heikentyneen merkittävästi vamman jälkeen. Monet arjen vuorovaikutustilanteet, kuten keskusteluihin osallistuminen, ajatusten ilmaiseminen tai toisten puheen seuraaminen, koettiin aiempaa haastavammiksi. Mielenkiintoista oli, että vammautuneet henkilöt tunnistivat itse enemmän kommunikaatioon liittyviä vaikeuksia kuin heidän läheisensä.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa diffuusin aksonivaurion vaikutuksista kielellisiin toimintoihin ja kommunikointiin. Aiempi tutkimus on painottunut heterogeenisempiin aivovammaryhmiin, minkä vuoksi tämän vammaryhmän, jolla ei kuvanneta paikallisia vaurioita, erityispiirteet ovat jääneet osittain tuntemattomiksi. Tutkimus osoitti lisäksi, että Suomessa käytössä oleva AVH-potilaiden lievien kielellisten oireiden tunnistamiseen kehitetty KAT-testi soveltuu näiden oireiden tunnistamiseen myös diffuusin aksonivaurion saaneilla henkilöillä.
Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten diffuusit aksonivauriot voivat vaikuttaa pitkäkestoisesti ihmisen mahdollisuuksiin osallistua keskusteluihin, ylläpitää sosiaalisia suhteita ja toimia työelämässä. Vaikeudet eivät aina näy ulospäin, mutta ne voivat heikentää merkittävästi elämänlaatua ja osallisuutta. Tulokset tukevat tarvetta kehittää terveydenhuollon käytäntöjä, vahvistaa puheterapeutin arvioon ohjautumista ja lisätä ammattilaisten osaamista, jotta aivovamman saaneiden henkilöiden kielen ja kommunikaation haasteet tunnistetaan paremmin ja niihin voidaan tarjota riittävää tukea.
