Väitös (sukupuolentutkimus): YTM Vilja Jaaksi
YTM Vilja Jaaksi esittää väitöskirjansa ”Who Are We, and Am I One of Us? Nonbinary Identity and Ambivalent Belonging on Social Media” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 31.1.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, auditorio Aava, Arcanuminkuja 1, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Kata Kyrölä (University College London, Britannia) ja kustoksena professori Anu Koivunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sukupuolentutkimus.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Käsitys sukupuolesta on viime vuosikymmeninä laajentunut, ja sisällyttää yhä enemmän myös mies/nainen jaon ulkopuolelle asettuvat kokemukset. Tällaiset muunsukupuolisuuden kokemukset ovat tulleet näkyviksi laajalle yleisölle pitkälti sosiaalisessa mediassa.
Samalla transvastainen puhe ja politiikka on lisääntynyt. Näissä keskusteluissa sosiaalinen media näyttäytyy paikkana, jossa transidentiteetit leviävät käyttäjältä toiselle.
Väitöskirjatutkimus tarkastelee sosiaalisen median, muunsukupuolisen identiteetin ja transyhteisöjen moniulotteista suhdetta.
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että identiteetin rakentaminen somessa on aktiivinen prosessi. Yksilöt neuvottelevat identiteettiään suhteessa samaistumisen kokemuksiin, aiempiin identiteetteihin ja yhteiskunnan odotuksiin. Oman identiteetin neuvottelussa yksilöt tarkastelevat kriittisesti niin laajemman yhteiskunnan kuin trans- ja muunsukupuolisen yhteisön odotuksia siitä ”millainen minun tulisi olla?”
Oman identiteetin rakentaminen on tiiviisti yhteydessä identiteettikategorian laajempaan neuvotteluun. Somessa kiertävät kuvaukset muunsukupuolisuudesta ja niitä koskevat keskustelut muokkaavat käsitystä siitä, mitä tarkoittaa olla muunsukupuolinen. Omaa identiteettiä neuvotellaan suhteessa näihin yhteisiin käsityksiin. Määritelmiä myös haastetaan, jos oma kokemus tuntuu osin jäävän niiden ulkopuolelle.
Tutkimus havainnollistaa, kuinka sosiaalisen median transyhteisöt ovat usein löyhiä verkostoja, joita sitoo yhteen kokemus jaetusta haavoittuvuudesta. Transihmiset luovat sosiaaliseen mediaan suljettuja ja tarkkaan seulottuja tiloja suojautuakseen somessa kiertävältä transvihamieliseltä puheelta. Yhteisöjen jäsenyys ei pohjaa pelkästään jaettuun identiteettiin, ja kuulumisen rajat ovat häilyviä.
Suljettuihin sometiloihin kuuluminen ei myöskään tarkoita täysin yhteiskunnallisesta keskustelusta irtautumista. Sen sijaan tilat voivat tarjota mahdollisuuden ajoittaiseen vetäytymiseen. Kun sosiaalinen media määrittää yhä suurempaa osaa arjesta, somealustoillakin tarvitaan tiloja eri tarkoituksiin.
Identiteettien ja yhteisöjen rakentuminen on aktiivinen ja ristiriitainen prosessi, myös somessa. Somen rooli sukupuolivähemmistöjen arjessa on monimutkaisempi, kuin yksinkertaistava huolipuhe antaa ymmärtää.
