Väitös (synnytys- ja naistentautioppi): LL Linda Aukia

LL Linda Aukia esittää väitöskirjansa ”Sleep during pregnancy - Results from the FinnBrain Birth Cohort Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.11.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Elina Keikkala (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Polo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi.

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Univaikeudet ovat raskauden aikana erittäin yleisiä, jopa niin yleisiä, että niitä on tyypillisesti pidetty raskauteen kuuluvana ohimenevänä vaivana, eikä niihin ole juuri kiinnitetty huomiota tai tarjottu apua. Huono uni voi kuitenkin heikentää odottavan äidin jaksamista ja mielialaa, ja se on yhdistetty myös raskaus- ja synnytyskomplikaatioihin sekä synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

LL Linda Aukian väitöskirjatutkimuksessa seurattiin raskaana olevien naisten unta ja siihen liittyviä tekijöitä koko raskauden ajan. Tutkimus oli osa Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta ja siihen osallistui lähes 4 000 raskaana olevaa naista.

Tutkimus osoitti, että univaikeudet lisääntyivät selvästi raskauden edetessä. Raskauden alussa noin joka viidennellä naisella oli merkittävää unettomuutta, mutta raskauden viimeisinä viikkoina jo yli puolella. Myös kuorsaus yleistyi. Yleinen suositeltava unen pituus on 7–8.5 tuntia. Tämän tutkimuksen mukaan raskaana olevien unen pituus lyheni raskauden edetessä: alle kuusi tuntia yössä nukkuvien osuus lähes nelinkertaistui, ja yhä useampi nukkui reilusti vähemmän kuin olisi tarvinnut. Lyhyempi yöuni ja univaje olivat yleisempiä uudelleensynnyttäjillä, tupakoijilla ja masennusoireisilla naisilla.

Hieman yllättäen päiväaikainen uneliaisuus ei kuitenkaan lisääntynyt samaa tahtia, vaan se oli vähäisintä keskiraskaudessa. Uneliaisuus oli kuitenkin selvästi yhteydessä huonoon uneen: unettomuudesta, lyhyestä yöunesta, univajeesta tai kuorsauksesta kärsivät naiset olivat muita uneliaampia. Niinpä raskauden aikainen uneliaisuus voisi olla hyvä huonon unen arviointimittari.

Uni ja mieliala olivat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Naiset, joilla oli alkuraskaudessa masennus- tai ahdistusoireita, kärsivät muita enemmän unettomuudesta ja uneliaisuudesta koko raskauden ajan.

Tutkimus on monella tavalla merkittävä; se on kansainvälisesti eräs laajimmista raskausajan unta käsittelevistä seurantatutkimuksista. Aiemmin unta on useimmiten tarkasteltu vain yhdessä tai korkeintaan muutamassa raskauden vaiheessa, kun taas tässä tutkimuksessa samoja naisia seurattiin raskauden alusta loppuun, yhteensä neljä kertaa.

Raskausajan univaikeuksia ei pidä ohittaa normaalina osana raskautta. Unta ja mielialaa tulisikin kartoittaa säännöllisesti neuvolassa. Uneliaisuuden taustalla voi olla hoidettavissa oleva unihäiriö, jonka varhainen tunnistaminen mahdollistaa avun tarjoamisen ajoissa. Esimerkiksi unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka on lääkkeetön hoitomuoto, sopii hyvin myös raskauden aikana, ja sitä voidaan toteuttaa myös verkossa. Riittävä ja laadukas uni on olennaista, jotta raskaus ja synnytys sujuvat hyvin. Hyvä uni tukee odottavan äidin ja koko perheen hyvinvointia.