Väitös (uskontotiede): FM Miitta Järvinen
FM Miitta Järvinen esittää väitöskirjansa ”We are Between Migrants and Finnish Culture: Educators and Diversity in Finnish Education for Adult Migrants” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 28.3.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-luentosali, Arcanuminkuja 1, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jaana Vuori (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Tuomas Martikainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on uskontotiede.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
FM Miitta Järvinen tutki väitöskirjassaan kouluttajien käsityksiä moninaisuudesta aikuisille maahan muuttaneille suunnatuissa koulutuksissa. Tutkimus avaa erityisesti sitä yhteiskunnallista asemaa, johon kouluttajat sijoittuvat jokapäiväisessä työssään. Haastatteluissa rakentuva moninaisuuden kuva heijastaa sitä, miten kouluttajat navigoivat työnsä arjessa opiskelijoidensa elämäntilanteiden, kotoutumisen rakenteiden sekä omien arvojensa välillä.
Tutkimukseen haastatellut kouluttajat työskentelivät aikuisten perusopetuksessa, kotoutumiskoulutuksessa ja vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksessa. Kouluttajien työssä keskeistä on pedagogisten ja viranomaisuuteen liittyvien velvollisuuksien lisäksi se, miten kouluttajat sitoutuvat emotionaalisesti opiskelijoihin ja heidän elämäntilanteisiinsa.
Tutkimuksesta käy ilmi, että kouluttajien käsitys moninaisuudesta perustuu maahan muuttaneisiin laajasti liitettyihin tavanomaisiin ennakkokäsityksiin. Opiskelijoita koskevassa kouluttajien puheessa korostuvat esimerkiksi naisiin ja äiteihin, muslimeihin ja pakkomuuttoon liittyvät teemat. Kouluttajien rakentama kuva ei siis juuri haasta tyypillistä, stereotyyppistäkin käsitystä maahan muuttaneisiin liitetystä moninaisuudesta.
Erityisesti muslimiopiskelijoihin kohdistuu huolipuhetta heidän sijoittumisestaan suomalaisille työmarkkinoille. Muodostuvatko esimerkiksi säännölliset päivärukoukset ongelmaksi potentiaalisille työnantajille? Kouluttajien suhde uskonnonharjoittamisen rajoittamiseen on ristiriitainen: vaikka he henkilökohtaisesti karsastaisivat puuttumista uskonnon harjoittamiseen, kokevat he velvollisuudekseen totuttaa opiskelijoita työelämän oletettuihin vaatimuksiin. Työmarkkinalähtöinen suhtautuminen esittää muslimit haasteena työelämässä, mikä saattaa ylläpitää rakenteellista rasismia ja maahan muuttaneisiin kohdistuvia negatiivisia asenteita.
Tutkimus osoittaa, että koulutusten rakenteelliset puitteet eivät tue riittävästi kouluttajia heidän kohdatessaan opiskelijoiden elämäntilanteisiin vaikuttavia ilmiöitä, kuten rasismia tai traumataustaa. Kouluttajilla, kuten muilla kotoutumistyön arkipäivän ammattilaisilla, on merkittävä yhteiskunnallinen rooli. Sen toteuttamisessa ei ole kyse pelkästään tiedosta ja monin paikoin riittämättömistä resursseista, vaan myös emotionaalisesta ja henkilökohtaisesta kuormasta, jota työ sisältää. Nykyisessä rasismia normalisoivassa asenneilmapiirissä kouluttajien kaltaisten toimijoiden merkitys ja samalla heihin kohdistuva paine korostuvat entisestään.
Järvisen tutkimus peräänkuuluttaa huomion kiinnittämistä kotoutumispolitiikkaan ja sen rakenteisiin, sillä työvoimapoliittisen koulutuksen rahoitus vahvistaa kotoutumisen työmarkkinalähtöisyyttä kaventaen samalla ymmärrystä moninaisuudesta. Antirasistisia ja traumainformatiivisia lähestymistapoja tulisi sisällyttää läpileikkaavasti kaiken koulutuksen rakenteisiin, jotta ne tukevat paremmin sekä kouluttajia että opiskelijoita.
