1600-luvun alun karttakirja esittelee maapallon joka kolkan

27.05.2016

Turkulaisella Donner-instituutillaan on kokoelmissaan todellinen harvinaisuus, vuonna 1613 julkaistu Mercator-Hondius-atlas. Turun yliopiston tutkimusryhmä tarkastelee tuoreessa julkaisussa karttakirjan syntyvaiheita ja sen välittämää maailmankuvaa.

​Donner-instituutin Approaching Religion -verkkojulkaisun tuore numero on omistettu Mercator-Hondius-atlakselle, ja sen ovat toimittaneet yliopistonlehtori Janne Tunturi ja tohtorikoulutettava Johanna Skurnik Turun yliopiston yleisen historian oppianeesta.

Mercator-Hondius-atlas perustuu maailmankuulun alankomaalaisen kartografin Gerardus Mercatorin vuonna 1595 julkaistuun atlakseen, joka on karttakirjallisuuden perusteos.

– Mercatorin tarkoituksena oli luoda kartoin ja tekstein kokonaisesitys maapallosta. Hän kuitenkin kuoli kesken hankkeen ja atlas jäi kesken. Hanketta jatkoi toinen kartografi, Mercatorin painolaatat hankkinut Jodocus Hondius, tutkija Janne Tunturi kertoo.

Hondius liitti mukaan uusia karttoja ja Petrus Montanus kirjoitti atlakseen latinankieliset tekstit. Atlaksen kartat ovat kuuluisia, mutta noin kolme neljännestä siitä on tekstejä. Siksi atlas heijastelee myös uuden ajan alun tekstuaalista maailmankuvaa.

Tarkka kartta perustuu uusimpaan tietoon

Tunturi on käyttänyt teosta aiemmin tieteen historian ja kirjahistorian opetuksessa. Nyt tehdyssä julkaisussa atlasta käsittelevät niin yleisen historian, kulttuurihistorian kuin englannin kielen tutkijatkin.

– Hondiuksen kartta oli globaalin maailman esitys 1600-luvun alussa, sillä hän piti huolta siitä, että maapallon jokainen alue esiteltiin. Ensi kerran vuonna 1606 painetussa atlaksessa on sulassa sovussa Mercatorin tekemiä, Hondiuksen tekemiä ja Hondiuksen muualta hankkimia karttoja.

Atlas syntyi aikana, jolloin löytöretket toivat eurooppalaisten tietoisuuteen ja hallintaan uusia alueita samaan aikaan, kun uskonsodat ja Habsburgien vallan vähittäinen pieneneminen vaikuttivat Euroopan tilanteeseen.

– Atlas on moderni kirja siinä mielessä, että se pyrkii mahdollisimman objektiiviseen esittämiseen. Merihirviöitä lukuun ottamatta mielikuvituksellisia olioita tai asioita ei juuri esiinny.

Kartassa maapallo on jaettu maanosiin, joista Eurooppaa käsitellään ylivoimaisesti tarkimmin.

– Kartta on yllättävän tarkka ja perustuu selvästi uusimpaan tietoon, jota oli suhteellisen helposti saatavilla Amsterdamin kaltaisessa kaupan keskuksessa, Janne Tunturi sanoo.

Lue tutkimusartikkelit maksutta verkossa:

Johanna Skurnik & Janne Tunturi (toim.): Tracing circulations: The case of the Mercator-Hondius atlas (1613). Approaching Religion, Vol 6, No 1/2016.


Teksti: Jussi Matikainen
Kuvat: Johanna Skurnik (Mercator-Hondius-atlaksen kuvitusta), Donner-instituutti

Luotu 27.05.2016 | Muokattu 27.05.2016