Tekoälyakatemia ja Sote-akatemia esittelivät monitieteistä yhteistyötään ja virittivät keskustelua tekoälyn tulevaisuudesta

15.11.2019

Turun yliopiston Tekoälyakatemian ja Sote-akatemian yhteisessä Kun tekoäly kohtaa soten -seminaarissa esiteltiin yliopiston monitieteistä akatemiakonseptia sekä tekoälyn ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistä rajapintaa. Seminaarissa tuotiin esiin, miten kehittyvä tekoäly tuo sote-sektorille uusia ratkaisuja, mutta myös haasteita.

Ihmisiä Medisiinan aulassa

Kun tekoälyä aletaan käyttää enenevissä määrissä myös sosiaali- ja terveysalalla, tarvitaan teknisesti korkeatasoisia ja eettisesti kestäviä ratkaisuja ja monialaista tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Tekoälyakatemian ja Sote-akatemian keskiviikkona 13.11. järjestämässä yhteisessä seminaarissa esiteltiin akatemioiden yhteistä rajapintaa ja pohdittiin mahdollisia tulevaisuuden suuntauksia ja haasteita.

Seminaarin keynote-puhujina kuultiin Silo.AI:n Lead AI Scientist Jaakko Vainiota ja filosofi Maija-Riitta Ollilaa. Vainio käsitteli puheessaan liiketoiminnallista tekoälyä, kun taas Ollila pohti sitä, miten uudet teknologiat muokkaavat maailmaa.

Tavoitteena aito yhteistyö ja tekoälyn järkevä hyödyntäminen

Seminaarin avasi yliopiston rehtori Jukka Kola, joka esitteli yleisesti yliopiston monitieteistä akatemiakonseptia. Hän painotti puheessaan sitä, miten hienoa on, kun monitieteinen yhteistyö lähtee tutkijoista ja tiedekunnista itsestään, eikä sitä pakoteta ylhäältä päin. Aitoa monitieteisyyttä ja yhteistyötä on haluttu painottaa myös yliopiston uuden strategian suunnittelussa.

Rehtori Jukka Kola puhumassa

– Tavoitteena on tuottaa palveluita, joissa tekoälyä hyödynnetään aidosti. Tarve käyttää tekoälyä ei saisi ohjata meitä tai olla pakottavaa. Sen sijaan meidän pitäisi miettiä konkreettisesti, miten tekoälyllä saataisiin esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelut toimimaan paremmin, rehtori Kola tiivisti.

Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan dekaani Tapio Salakoski esitteli puheenvuorossaan sitä, miten tekoäly on nykyään jo käytännössä hyödyllistä ja rahassa arvotettavaa. Hänen mukaansa tekoäly ei ole korvaavassa ihmistä, mutta siitä on hyötyä terveydenhuollossakin esimerkiksi valvonnassa, lääkkeiden annostelussa sekä diagnostiikassa ja ennustamisessa. Keskiössä näissä sovelluksissa on hoitotyö ja tärkeitä haasteita ovat palveluiden personointi ja kustomointi.

Seminaarissa kuultiin myös kommentteja ranskan kielen professori Marjut Johanssonilta, joka esitteli tekoälyn soveltamista kielenkääntämiseen ja -opettamiseen sekä Auria Biopankin kehityspäällikkö Antti Karlssonilta, joka kertoi tekoälyn tarpeista työssään.

Tekoäly tuo mukanaan myös haasteita

Apulaisprofessori Matti Mäntymäki Digital Futures -kokonaisuudesta puhui tekoälyn mahdollisuuksista kaupallisesta näkökulmasta, mutta nosti myös esille tekoälyn käyttöön liittyvät haasteet.

– Tekoälyn ottaminen haltuun terveydenhoitosektorilla tulee olemaan hyvin hidasta ja hankalaa. Haasteita voivat asettaa esimerkiksi regulaation, standardien ja läpinäkyvyyden puute, Mäntymäki ennusti.

Myös Salakoski viritteli keskustelua tekoälyn turvallisuudesta ja läpinäkyvyydestä. Hän näki uhkana sen, että ihmiset voivat ottaa tekoälyn tarjoamat ratkaisut sokeasti käyttöön, vaikka eivät ymmärrä sen takana olevia algoritmeja. Toisaalta Salakoski painotti, että Suomessa on se etulyöntiasema, että kansalaisten luottamus yliopistoihin ja tutkimukseen on suuri.

Tapio Salakoski puhuu seminaarissa

– Vastuullisen tekoälyn kehittäminen on hyvin ajankohtainen kysymys. Läpinäkyvyys on tärkeää, jos tekoälyä halutaan käyttää tärkeisiin asioihin. Ihmisiä tarvitsee kouluttaa, jotta he ymmärtäisivät, miten algoritmit toimivat. Meidän tulee kehittää myös omia suomalaisia tekoälysovelluksia, eikä jäädä vain seuraamaan sivusta, mietti Salakoski.

Esillä myös käytännön sovelluksia

Seminaarissa esiteltiin erilaisia tekoälyä ja sotea yhdistäviä tutkimushankkeita. Projektipäällikkö Tero Koiviston ja projektitutkija Tuukka Panulan edustama hanke, Wearable Cardiomechanics, oli kehittänyt laitteen, jolla voi tutkia sydämestä tulevia värähtelyjä ja sen myötä diagnosoida sydänongelmia.

Tero Koivisto ja Tuukka Panula posterinsa vieressä

Terveystieteiden tohtori Anni Pakarinen edusti hoitotieteen laitoksen digitalisoituja hankkeita, jotka on tehty yhteistyössä eri tekijöiden kanssa. Pelejä on käytetty niin interventioihin kuin työvälineinä ammattilaisille. Uusin peli, Dreamcatcher, pyrkii tarinan avulla vähentämään lasten anestesiaan liittyvää ahdistusta ja lisäämään heidän coping-taitojaan.

Anni Pakarinen posterin vierellä
Luotu 15.11.2019 | Muokattu 18.11.2019