Kuvituskuva: perhe

Aiempaa tiiviimpi yhdessäolo vaikuttaa eri tavoin perheiden hyvinvointiin

03.06.2020

Monet perheet ovat kuluneen kevään aikana kohdanneet uudenlaisen tilanteen, kun koronarajoitukset ovat lisänneet kotona vietettävää aikaa. Hyvinvointiin liittyvää tutkimusta tarvitaan koronaepidemian ajalta, jotta tukea pystytään tarjoamaan sitä tarvitseville.

Kotikoulu, etätyöt, etäopinnot, muutos taloudellisessa tilanteessa – perheiden tiivistyneeseen yhdessäoloon ja perheiden stressin lisääntymiseen on viime aikoina ollut monia syitä. Muuttuva tilanne voi heijastua hyvinvointiin.

Kehityspsykologian apulaisprofessori Riikka Korja toteaa, että poikkeustilanteen aikaisia kokemuksia on tärkeää tutkia. Tällä hetkellä ollaan jo erilaisessa tilanteessa kuin epidemian alkuvaiheessa.

– On ollut nähtävissä, että rajoitusten purku herättää monenlaisia reaktioita. Osalle perheistä se herättää iloa ja helpotusta. Kun itse tartuntojen tilanteesta ei ole varmuutta, monissa herää myös epävarmuutta ja pelkoa. Paluu normaalimpaan arkeen voi tuntua myös hankalalta.

Muutokset saattavat lisätä ongelmia

Vielä ei ole tutkimustietoa siitä, miten koronaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiperheiden hyvinvointiin. Perheen sisäisten ristiriitojen ja jopa perheväkivallan lisääntymisestä on kuitenkin uutisoitu eri maissa. Myös avioerojen määrän on arvioitu nousevan.

Korjan mukaan poikkeustilanne on todennäköisesti rankka erityisesti niille perheille, joissa stressiä ja kuormitusta on ollut jo ennen koronaa. Kohonneelle stressille voi olla useita syitä, kuten epävakaa taloudellinen tilanne, ongelmat parisuhteessa tai se, jos perheessä on erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi.

– Olisi tärkeää pitää huoli siitä, että nämä perheet saisivat matalalla kynnyksellä apua. Perheitä voidaan auttaa esimerkiksi psykososiaalisella ja elämänhallintaan liittyvällä tuella. Tärkeää olisi saada arki sellaiseksi, että toimintakyky säilyy muuttuvassakin tilanteessa.

Koronatilanteen pidempiaikaisia vaikutuksia perheiden arkeen ei vielä tiedetä. Hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi yksilölliset stressinsäätely- ja paineensietokeinot. Myös suojaavat tekijät, kuten läheisiltä saatu tuki, sosiaaliset suhteet ja työpaikka, ovat olennainen osa pärjäämistä.

– On monen tekijän summa, miten tilanteesta selvitään. Olisi tärkeää tutkia, miten paljon merkitystä on yksilöpsykologisilla tekijöillä ja miten paljon kontekstilla, kuten sosioekonomisella tilanteella tai perheen hyvinvoinnilla, Korja kertoo.

Tiiviissä yhteiselossa on hyviäkin puolia

Korja arvelee, että perheen kanssa vietetyn ajan lisääntyminen voi olla monille myös myönteinen muutos, ja näidenkin muutosten tutkiminen on tärkeää.

–Monet ovat raportoineet lähentymistä ja rauhoittumista. Toisaalta tiivis yhdessäolo voi lisätä myös riitoja perheen sisällä.

Korja toteaa, että jos yhteenotot eivät kasva liian suuriksi, riidat eivät ole perheen toimintakyvylle vahingollisia.

– En näe asiaa niin, että olisi erikseen perheitä, joissa riidellään, ja perheitä, joissa voidaan paremmin. Molempia ilmiöitä on monissa perheissä koettu.

Hyvinvoinnin saavuttaminen ja ylläpitäminen vaativat ymmärrystä erilaisia reaktioita kohtaan.

– Koronatilanne voi helposti tuoda vastakkainasettelua ja väittelyä siitä, mikä on oikea tapa toimia. Tarvitsemme enemmän myötätuntoista lähestymistä, jossa hyväksytään erilaisia reaktioita tähän poikkeukselliseen tilanteeseen.

Tutkimustiedon avulla opitaan ennakoimaan

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa on aloitettu hanke, jossa tutkitaan koronavirusepidemian ja siihen liittyvien rajoitusten vaikutuksia psykologiseen hyvinvointiin. Osatutkimuksen vastuututkijana toimii psykologi ja tutkijatohtori Saara Nolvi.

Tarkoitus on selvittää, miten lapset ja vanhemmat voivat epidemian aikana: lisääntyykö huonovointisuus, millainen perheen ilmapiiri on ja miten tyytyväisiä vanhemmat ovat parisuhteeseensa. Samalla tutkitaan, millaiset suojaavat tekijät vaikuttavat ihmisen psyykkiseen selviämiseen.

– Tutkimuksen avulla saadaan arvokasta seurantadataa, koska FinnBrain-tutkimuksessa on tietoa myös siitä, miten perheet ovat voineet ennen tätä epidemiaa, kertoo Korja.

Tutkimustiedon avulla osataan jatkossa ennakoida epäkohtia ja toisaalta hyödyntää hyväksi havaittuja toimintatapoja, jos korona-epidemia pitkittyy tai sen kaltainen tilanne uusiutuu.

Luotu 03.06.2020 | Muokattu 03.06.2020