Alaattinoğlu on tutkinut muun muassa keholliseen itsemääräämisoikeuteen liittyviä kysymyksiä, kuukautissovellusten tietosuojaa sekä Pohjoismaiden saamelaisten totuus- ja sovintokomissioita.
Oikeustieteen apulaisprofessori, oikeuden ja yhteiskunnan tutkimuksen dosentti Daniela Alaattinoğlu saa tämän vuoden Nils Klim -palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain nuorelle pohjoismaalaiselle tai pohjoismaisessa yliopistossa työskentelevälle tutkijalle erinomaisesta humanistisesta, oikeustieteellisestä, yhteiskuntatieteellisestä tai teologisesta tutkimuksesta.
Alaattinoğlu on ensimmäinen suomalainen oikeustieteilijä ja ensimmäinen Turun yliopiston tutkija, jolle palkinto myönnetään.
Palkinnon arvo on 500 000 Norjan kruunua eli noin 43 000 euroa, ja se luovutetaan palkintoseremoniassa 5. kesäkuuta Bergenin yliopistolla.
Samaan aikaan jaetaan Holberg-palkinto, jonka saa tänä vuonna kirjallisuusteoreetikko Gayatri Chakravorty Spivak. Molemmat palkinnot ovat Norjan hallituksen rahoittamia, ja niitä koordinoi Bergenin yliopisto.
Alaattinoğlu todella ansaitsee palkinnon, Nils Klim -komitean puheenjohtaja professori Ástráður Eysteinsson sanoo.
– Daniela Alaattinoğlu on jo alansa merkittävä tutkija. Hänen ammatillinen panoksensa tarjoaa myös tärkeitä tulevaisuuden haasteita laajalle kansainväliselle spektrille oikeudellisia, sosiaalisia ja poliittisia tutkimusaloja.
Alaattinoğlu saa Nils Klim -palkinnon tutkimustyöstään, jossa hän tarkastelee, miten oikeus ja yhteiskunta kehittyvät rinnakkain, miten ryhmät mobilisoituvat muuttaakseen asemaansa ja miten oikeusjärjestelmät sisällyttävät ja sulkevat pois ryhmiä.
Alaattinoğlu on tutkinut muun muassa pakkosterilointia ja -kastraatiota, raiskauksen ja suostumuksen muuttuvia määritelmiä, transihmisten vanhemmuuden oikeudellista sääntelyä, intersukupuolisten ihmisten kehollista koskemattomuutta, kuukautissovellusten tietosuojaa sekä Pohjoismaiden saamelaisten totuus- ja sovintokomissioita.
– Yksi tärkeimmistä löydöistäni liittyy tutkimukseeni siitä, miten oikeusvaatimukset syntyvät. Osoitan, että oikeudet eivät ole vain oikeudellisia välineitä, vaan myös sosiokulttuurisia käsitteitä ja työkaluja, joita yksilöt ja ryhmät voivat käyttää asemansa muuttamiseen.
Alaattinoğlun tärkeimpiin töihin kuuluvat monografia Grievance Formation, Rights and Remedies: Involuntary Sterilisation and Castration in the Nordics, 1930s–2020s (2023) ja antologia Contesting Femicide: Feminism and the Power of Law Revisited (2019), jonka hän on toimittanut yhdessä tutkija Adrian Howen kanssa.
Alaattinoğlu on myös kirjoittanut useita korkeatasoisia artikkeleita ja kirjan lukuja, ja toimii Retfærd: The Nordic Journal of Law and Justice -lehden toisena päätoimittajana. Hän on valmistunut oikeustieteen tohtoriksi Firenzen European University Institutesta vuonna 2019.
