Asiantuntijan eri roolit kokeilemalla esille jo syventävien kurssilla
26.06.2018
Professori Mikko Niemelä on tottunut siihen, että tutkijan pitää osasta esittää asiansa niin, että sen kuka tahansa ymmärtää. Hän haluaa, että sosiologian maisterivaiheen opiskelijat oppivat saman taidon jo opiskeluvaiheessa. Ensimmäinen askel sitä kohti oli Sosiaalinen eriarvioisuus -kurssi, jolla jokaisen on opittava asiantuntijana tuomaan asiansa ymmärrettävästi esille kohderyhmän mukaan.
Kiira Järvisilta pureutui näkökulmassaan ikääntyneiden hoivan eriarvioisuuteen. Hänen tavoitteenaan on viedä tutkittu tieto niin ikääntyneiden, heidän läheistensä kuin hoiva-alan ammattilaisten arkeen. Keinoksi hän valitsi podcatsarjan.
Sosiologian professori Mikko Niemelä kiteyttää kurssin tavoitteeksi sen, että opiskelijat hallitsevat sosiaaliseen eriarvioisuuteen liittyvien käsitteiden teoreettiset ja metodologiset suuntaukset. Siihen loppuikin kapulakieli. Niemelä haastaa syventävän vaiheen opiskelijat soveltamaan osaamistaan. Kurssi tehtiin yhteistyössä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushankkeen kanssa.
– On otettava asia haltuun suhteellisen nopealla aikataululla ja kerrottava siitä keskeisimmät jutut. Sitä se on se asiantuntijatyö, Niemelä kiteyttää.
Niemelä on järjestänyt kurssin kahdesti. Ensimmäisellä kerralla jokainen kurssilainen kirjoitti kirja-arvion, Wikipedia-artikkelin sekä esitteli, miten voisi aiheensa suurelle yleisölle popularisoida. Toisella kerralla Wikipedia vaihtui posteriksi. Mielessä muhii jo uusi suunnitelma kolmannelle kerralle.
– Ensi kerralla opiskelijat saavat eteensä lakiluonnoksen, jota heidän on arvioitava tietystä näkökulmasta. Muistan, miten itse sain käsiini ensimmäisen hallituksen esitystekstin, paksun paperipinon, ja tehtävänäni oli laatia siitä kannanotto terveyserojen näkökulmasta, Niemelä kertoo.
Sosiologian professori Mikko Niemelä tunnustaa, että hän mielellään heittää opiskelijat syvään päätyyn, koviin paikkoihin, jotka aiheuttavat pienen paniikin. – Siitä on hieno huomata, että tästä selvittiin, kirkkaasti, Niemelä sanoo.
Sosiologian professori Mikko Niemelä tunnustaa, että hän mielellään heittää opiskelijat syvään päätyyn, koviin paikkoihin, jotka aiheuttavat pienen paniikin. – Siitä on hieno huomata, että tästä selvittiin, kirkkaasti, Niemelä sanoo.
Kurssi hioo työelämätaitoja
Kesän korvalla opintojakson loppuun suorittaneet Kiira Järvisilta, Jannika Haavisto ja Iris Ridanpää sanovat, että töitä kurssilla on pitänyt tehdä enemmän kuin mitä vastaavaan opintopistemäärään on muualla vaadittu. Vastalahjaksi kurssi on antanut paljon enemmän kuin mikään aiempi opetus yliopistossa.
– Työelämätaitojen kannalta tämä on ollut aivan ehdoton kurssi. Olemme tehneet raporttia ja policy briefia, ja nyt pääsemme vielä esittämään popularisointisuunnitelmamme vieraille ihmisille, Haavisto sanoo.
Ne vieraat ovat olleet molemmalla kerralla juuri niitä, joita maistereiksi valistuneet asiantuntijat tulevaisuuden työssään kohtaavat: poliitikkoja, tutkijoita, median ja viestintäalan edustajia. Viime raadissa istui muiden muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo, itsekin Turusta aikanaan valmistunut sosiaalipoliitikko.
– Ajat ovat kyllä muuttuneet omista yliopistoajoistani. Ihailin, miten motivoituneita opiskelijat ovat ja miten käytännön kautta he sosiaalipolitiikkaa täällä Turussa lähestyvät, Vaalavuo toteaa.
Vaalavuo myös tietää, että menetelmä kantaa hedelmää.
– Mitä enemmän opiskelija saa vastuuta, sitä paremmin hän perehtyy teorioihin ja hankkii valmiuksia työelämään, Vaalavuo sanoo.
Jokainen valitsee oman näkökulman kattoteemaan
Kurssilla opitaan, että yksi asiantuntijan tärkeimmistä
tehtävistä on omaksua nopeassa ajassa suuri määrä tietoa ja kiteyttää
sen ydin. Yksi menetelmä siihen on posteri.
Publicumin aulassa on posteriseinä. Syventävän vaiheen opiskelijat ovat kiteyttäneet yhteen posteriin muun muassa suomalaisten naisten työelämässä kokeman syrjinnän ja suomalaisten yksinäisyyden. Seminaarisaliin jo ehättänyt kunnallispoliitikko Jukka Vornanen silmäilee käsiinsä saama opiskelijoiden kirjoittamaa policy briefia.
– Voin sanoa, että en ole koskaan aiemmin saanut käsiini näin hyvää policy briefia. Juuri tällaisia poliitikot kaipaavat pystyäkseen tekemään päätöksiä, Vornanen kiittää.
Jukka Vornanen kommentoi esityksiä kunnallispoliitikon näkökulmasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo tutkijan ja TITA-hankkeen viestinnän suunnittelija ja Kelan viestinnän asiantuntija Milla Ikonen viestinnän ammattilaisen silmin.
Jukka Vornanen kommentoi esityksiä kunnallispoliitikon näkökulmasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo tutkijan ja TITA-hankkeen viestinnän suunnittelija ja Kelan viestinnän asiantuntija Milla Ikonen viestinnän ammattilaisen silmin.
Järvisilta, Haavisto ja Ridanpää nauttivat kurssilla siitä, että suuren kattoteeman – sosiaalinen eriarvoisuus – alta jokainen sai valita oman näkökulmansa. Onko se etninen profilointi, hyvinvointisovinismi, etninen segregaatio, eriarvioisuus varhaiskasvatuksessa, alkoholinkäytön sosioeknoomiset erot, nuorten velkaantuminen, Bourdieun pääomat, nuorten kokema syrjintä tai tieteelliset tutkinut neuvot työnhakuun. Haitaksi ei ole sekään, että aihe sivuaa gradua.
Aiemmin hoivatyötä tehneen Kiira Järvisillan valinta oli selkeä: Hän haluaa perehtyä ikääntyneiden hoivan eriarvioisuuteen. Aiheeseen hän pureutuu myös kurssin huipentavassa esityksessä, jossa jokainen vuorollaan kertoo, miten tuo oman teemansa esille suurelle yleisölle. Yksi valitsi artikkelin järjestölehdessä, toinen podcastin, kolmas twittersarjan. Edellisenä vuonna kehitettiin myös korttipeli ja haastettiin laajalti seuratut tubettajat käsittelemään nuorten ylivelkaantumista.
Kuin varkain kurssi paljastaa, miten tiiviissä yhteydessä tutkimus ja arkipäivän asiantuntijataidot ovat.
– Yksi kurssin tavoite on oppia se tutkimuksen tekoon liittyvä asia, ettei tutkimus pääty raportin julkaisemiseen. Jo ennen kuin koko tutkimusprosessi alkaa, on mietittävä, keille asiasta pitää kertoa ja miten tietoa voidaan hyödyntää, Niemelä sanoo.
Erja Hyytiäinen