Avaruusrekka toi pienoissatelliitit Turkuun
Turun yliopistolle kurvasi viime perjantaina lokakuun 6. päivänä suomalaista satelliittiosaamista esittelevä Avaruusrekka, jossa nähtiin myös kaksoiskappale Aalto-1-pienoissatelliitista sekä turkulaisten suunnittelemasta RADMON-säteilymonitorista.
Avaruusrekassa esiteltiin kuvan etualalla olevaa Aalto-1-satelliittia sekä RADMON-säteilymonitoria. Kuvassa fysiikan opiskelija Arttu Punkkinen (vas.), Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen professori Rami Vainio sekä RADMON-projektin rakennusvaiheen systeemi-insinööri Anssi Ilmanen.
Avaruusrekka on erikoisrakenteinen rekka, joka on varustettu liikkuvaksi avaruusnäyttelyksi. Rekan tarkoituksena on tuoda yleisölle tietoa avaruudesta ja avaruustekniikasta. Näyttelytilassa esiteltiin kaikkia suomalaisia satelliitteja sekä otteita suomalaisesta avaruushistoriasta.
– Avaruusrekka esittelee tällä kierroksella eritoten Suomi 100 -satelliittihanketta, jonka juhlavuosisatelliitti laukaistaan parin kuukauden päästä joulukuussa. Pienoissatelliitteja laajemminkin esittelevä rekka on nyt liikkeellä jo kolmatta kertaa, hehkuttaa projektin vetäjä, tapahtumajärjestäjä Jari Mäkinen.
Avaruusrekassa nähtiin myös kaksoiskappale opiskelijavoimin kootusta Aalto-1-pienoissatelliitista, joka laukaistiin avaruuteen juhannusaattona. Aalto-1 on Suomen avaruusalusrekisterin ensimmäinen satelliitti ja se on rakennettu Otaniemessä. Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ja opiskelijat ovat suunnitelleet ja rakentaneet satelliittiin RADMON-säteilymonitorin, jonka tehtävä on havaita avaruuden haitallista hiukkassäteilyä.
Kuvassa suojakuvun alla RADMON-säteilymonitorin kaksoiskappale, niin sanottu varalentomalli. Oikealla näkyvä uloke on laitteen ilmaisinyksikkö. Suurin osa laitteen tilavuudesta täyttää sen lukuelektroniikka. Kuvun ulkopuolella vasemmalla näkyvään piirilevyyn on integroitu yksi RADMON:in antureista, jolla säteilyä havaitaan.
RADMON koostuu hiukkasilmaisinosasta ja lukuelektroniikasta, joka laskee ilmaisimiin osuvien varattujen hiukkasten määrän sekä määrittää niiden lajin ja energian. Fysiikan ja tähtitieteen laitoksen professori Rami Vainio kertoo, että tutkijat ovat tienneet jo kauan niistä säteilyprosesseista, joita RADMON mittaa.
– Pääsimme kuitenkin verifioimaan laitteen toimivuuden; näemme juuri sellaista intensiteettiä ja hiukkasdataa, mitä on ennenkin mitattu. Nyt syksyllä pääsimme lisäksi mittaamaan poikkeuksellisen suurta aurinkomyrskyä, josta tuli paljon arvokasta tutkimustietoa.
Aalto-1 satelliitista saatiin heinäkuussa myös ensimmäinen suomalaisesta satelliitista käsin avaruudesta otettu kuva.
Turun yliopistosta RADMON-säteilymonitorin suunnitteluun ja rakentamiseen ovat osallistuneet fysiikan ja tähtitieteen laitos sekä informaatioteknologian laitos eli nykyinen tulevaisuuden teknologioiden laitos. Hankkeeseen on Turussa osallistunut puolentusinaa tutkijaa sekä parikymmentä opiskelijaa.
Lue lisää Aalto-1-satelliitin alkuvaiheista maan kiertoradalla tästä uutisesta.
Heikki Kettunen