Elias Tillandz -palkinto jaettiin kahdelle ansiokkaalle syöpätutkimusartikkelille

22.08.2018

Elias Tillandz -palkinto myönnetään vuosittain parhaalle BioCity Turun tutkijoiden julkaisemalle tutkimusartikkelille. Tänä vuonna palkinto jaettiin kahden vuonna 2017 julkaistun syöpätutkimusartikkelin kesken. BioCity Turun tieteellinen neuvottelukunta valitsee palkinnon saajat koko tutkijayhteisön ehdotusten pohjalta. Palkinto luovutettiin torstaina 23.8.2018 BioCity-symposiumin yhteydessä.

Palkinnon ottivat vastaan tutkijatohtori Maria Georgiadou (vas.) ja tohtorikoulutettava Johanna Lilja Johanna Ivaskan tutkijaryhmästä sekä professori Tero Aittokallio (oik) ja tohtorikoulutettava Teemu Daniel Laajala hänen ryhmästään.
​Tillandz-julkaisupalkinto on nimetty Turun Akatemian professorin Elias Tillandzin (1640–1693) mukaan. Tillandz toi kokemusperäisen tieteen Turkuun ja julkaisi ensimmäisen varsinaisen tieteellisen tutkimuksen Turussa. Palkintoon sisältyy stipendi, jota on tukenut Stiftelsen för Åbo Akademi. Palkinto jaettiin tänä vuonna 14. kerran.

Tutkijat kehittivät eturauhassyövän hoidon tehoa ennustavan mallin

Kansainvälisessä, joukkoistamisen avulla toteutetussa DREAM Challenge -kilpailussa etsittiin vuonna 2016 koneoppimismallia, jolla pystyttäisiin ennustamaan levinneen ja hormonihoidolle reagoimattoman eturauhassyövän kokonaiskuolleisuutta solusalpaajahoidon aikana. Voittajaksi haastekilpailussa selviytyi usean alan asiantuntijoista koostuva seitsenhenkinen tutkijaryhmä, jota johtaa professori Tero Aittokallio Turun yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokselta.
 
Ryhmän kehittämä ennustemalli sisälsi laboratoriomittauksia, kliinisiä muuttujia ja kuvantamislöydöksiä sekä niiden yhdistelmiä. Voittajajoukkueessa oli jäseniä Turun yliopistosta, Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) sekä Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta. Kilpailun tulokset osoittivat kiistattomasti kliinisten tutkimusten aineistojen avaamisen ja joukkoistamisen hyödyt lääketieteelle.
 
– Seuraavassa vaiheessa ryhmämme tutkii, voidaanko mallia käyttää sairaalapotilaiden ennusteen arvioinnissa, ja soveltuuko se käytettäväksi muihinkin eturauhassyöpiin. Parhaillaan Turun kliinisen tutkimuskeskuksen kanssa käynnissä oleva jatkotutkimus selvittää ennustemallin hyötyjä Tyksin potilasaineistoissa osana kliinisen päätöksenteon tukemista sekä uusien hoitomenetelmien kehittämistä, Aitokallio kertoo.
 
Artikkeli on julkaistu The Lancet Oncology -tiedejulkaisussa: https://dx.doi.org/10.1016/S1470-2045(16)30560-5  

Tutkijat löysivät yllättäviä yhtäläisyyksiä syövän ja autismin välillä

Turun biotekniikan keskuksessa työskentelevän akatemiaprofessori Johanna Ivaskan tutkimusryhmän laajamittaiset seulonnat uusien syövän leviämistä säätelevien geenien löytämiseksi paljastivat yllättävän yhtäläisyyden aivojen kehityksen ja syöpäkasvaimen leviämisen välillä.
 
Soluviljelykokeissa tutkijat havaitsivat, että SHANK-proteiini estää Rap1-nimisen proteiinin kykyä aktivoida solun tarttumisreseptoreja, integriinejä. Sama mekanismi sääteli hermosolujen ulokkeiden muotoa ja haarautumista – piirteitä, joiden tiedetään olevan tärkeitä sekä normaalille aivotoiminnalle että syöpäsolujen liikkumiselle.
 
– Hämmästykseksemme SHANK-proteiini esti hyvin tehokkaasti syöpäsolujen tarttumista alustaansa, niiden liikkumista ja kykyä tunkeutua ympäröivään kudokseen. Tämän proteiinin toimintaa on tutkittu vain keskushermostossa ja sen rooli syövässä oli aiemmin tuntematon, kertoo tohtorikoulutettava Johanna Lilja.
 
– Samat solun muotoa ja tarttumista säätelevät tekijät toimivat hyvin erilaisissa soluissa. Kokeissamme havaitsimme, että autismia sairastavissa potilaissa havaitut geenivirheet SHANK-proteiinissa heikentävät sen solujen tarttumista estävää vaikutusta sekä hermosoluissa että rintasyöpäsoluissa. Tämä on jälleen kerran hieno osoitus siitä, miten perustutkimus lisää tietoa useista ihmisen sairauksista, Ivaska iloitsee.
 
Seuraavaksi tutkijat selvittävät, voisiko SHANK-proteiinilla olla myös muita vaikutuksia syöpäsoluihin – erityisesti niiden kasvuun.
 
Artikkeli on julkaistu Nature Cell Biology -tiedejulkaisussa: https://dx.doi.org/10.1038/ncb3487

TJ
Kuva: Antti Tarponen
 
 
Luotu 22.08.2018 | Muokattu 28.08.2018