Suomen Akatemia on myöntänyt erikoistutkija Hanindyo Kuncarayaktille 449 740 euron rahoituksen ja akatemiatutkija Alexandra Veledinalle 163 783 euron rahoituksen.
Fysiikan ja tähtitieteen laitoksen erikoistutkija Hanindyo Kuncarayakti sai Suomen Akatemialta 449 740 euron rahoituksen tutkimukseen, joka keskittyy vuorovaikuttavien supernovien säteilyn ja hydrodynamiikan simulaatioihin.
Tietyt tähdet päättävät elinkaarensa supernovaräjähdyksissä, jotka voivat vastata kirkkaudeltaan kokonaista galaksia ja ovat havaittavissa läpi maailmankaikkeuden. Supernovaräjähdyksen voimasta tähden materia laajenee nopeasti ja vuorovaikuttaa räjähtäneen tähden aiemmin menettämän aineen kanssa. Siksi supernovia tutkimalla voidaan selvittää tähtien kehitystä ja massan menetystä, joka olisi muuten mahdotonta ihmiselämän aikaskaalassa.
Kuncarayaktin johtamassa projektissa simuloidaan supernovan vuorovaikutusta ympäröivän kaasun kanssa käyttäen suurteholaskentaa maailman johtavalla LUMI-supertietokoneella. Tähän yhdistetään havaintoaineistoa, joka on kerätty maailmanluokan tähtitieteellisissä observatorioissa. Simuloimalla kaasun dynamiikkaa ja emittoitua säteilyä sekä vertaamalla tuloksia havaintoaineiston kanssa tutkijat saavat johdettua tähteä ympäröivän aineen jakauman ja koostumuksen. Tämän tiedon avulla tähtitieteilijät pääsevät selvittämään tähtien kehityksen viimeisiä vaiheita, jotka tunnetaan edelleen huonosti.
Fysiikan ja tähtitieteen laitoksen akatemiatutkija Alexandra Veledinalle Suomen Akatemia myönsi 163 783 euron rahoituksen tutkimukseen, jossa tarkastellaan mustien aukkojen materiavirtoja GPU-kiihdytettyjen plasmamallinnusten ja koneoppimiseen pohjautuvan data-analyysin avulla.
Mustat aukot ovat kirkkaita röntgensäteilyn lähteitä. Havaittu säteily saa alkunsa kuumasta materiasta, joka virtaa kohti mustaa aukkoa. Vielä ei kuitenkaan tiedetä tarkkaan, millainen plasmafysikaalinen prosessi kaasua lämmittää ja mikä sen saa säteilemään.
Veledinan johtamassa projektissa mallinnetaan tällaisen säteilyn syntyä uusilla plasmafysikaalisilla supertietokonesimulaatioilla. Projektin tarkoituksena on verrata simulaatioiden tuottamaa keinotekoista säteilyä oikeaan havaittuun röntgensäteilyyn mustista aukoista koneoppimisalgoritmien avulla ja pyrkiä siten ratkaisemaan, mikä saa mustan aukon lähellä olevan kaasun kuumenemaan ja säteilemään. Tutkimus auttaa tähtitieteilijöitä ymmärtämään aineen käyttäytymistä ääriolosuhteissa mustien aukkojen ympärillä.
Suomen Akatemia myönsi tutkimusrahoitusta suurteholaskennan kansainväliseen yhteistyöhön kaikkiaan 12 hankkeelle yhteensä 6,4 miljoona euroa kaudelle 2026–2028.
