Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (eng. International Astronomical Union, IAU) on yksi vanhimmista ja suurimmista ammattitieteilijöiden unioneista. Sen johtoryhmä kokoontuu ensi kertaa historiassaan Suomessa; Helsingissä ja Rovaniemellä. Oulun yliopiston isännöimä kokous on merkittävä hetki suomalaiselle tähtitieteelle ja maailmanlaajuiselle yhteistyölle.
Event Horizon Telescope -yhteistyöhanke eli EHT on julkaissut uusia kuvia supermassiivisesta mustasta aukosta galaksin Messier 87 keskustassa. Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston tutkijat olivat mukana muodostamassa kuvia uusista havainnoista.
Fysiikan ja tähtitieteen laitoksen dosentti Sergey Tsygankov on saanut arvostetun Friedrich Wilhelm Besselin tutkimuspalkinnon Alexander von Humboldt -säätiöltä.
Turun yliopiston johtama kansainvälinen ryhmä tähtitieteilijöitä löysi ensimmäiset signaalit molemmista massiivisista mustista aukoista, jotka kiertävät toisiaan galaksin OJ 287 keskustassa.
Kun neutronitähdet törmäävät, ne tuottavat voimakkaan räjähdyksen. Ensimmäinen tähtitieteilijöiden hyvin havaitsema törmäys on osoittanut, että vastoin odotuksia räjähdys oli täydellisen pallon muotoinen. Pallomaisen muodon syntyminen on tutkijoille vielä mysteeri, mutta löytö voi avata uusia ovia perusfysiikassa ja maailmankaikkeuden iän määrittämisessä. Turun yliopiston tutkijat olivat mukana Kööpenhaminan yliopiston astrofyysikkojen johtamassa kansainvälisessä yhteistyössä, jonka tuloksena löytö tehtiin. Tutkimus on juuri julkaistu Nature-lehdessä.
Turun yliopiston tutkijat ovat mukana pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä ja kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikössä, joille molemmille on myönnetty kolmivuotinen jatkorahoitus kaudelle 1.1.2023–31.1.2025.
Turun yliopiston kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen ja tähtitieteen dosentti Hannu Karttunen ovat saaneet vuoden 2023 oppikirjailijapalkinnot. Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaettiin opetusalan Educa-messuilla Helsingin Messukeskuksessa 28.1.2023.
Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin supernovana räjähtänyt tähti, joka laajentaa ymmärrystämme suurimassaisten tähtien kehityksen myöhäisistä vaiheista.
Tutkijat havainnoivat mustan aukon ympärillä havaittavaa röntgenhehkua ja selvittivät sen geometriaa. Tutkijoiden mukaan hehkun muoto ja suunta tukevat teoriaa, että röntgensäteet tulevat mustaan aukkoon virtaavasta levymäisestä materiaalista, joka on kohtisuorassa aiemmin kuvattuihin relativistisiin aineen ulosvirtauksiin, joita kutsutaan suihkuiksi. Havainnot auttavat ymmärtämään mustien aukkojen toimintaa ja miten ne kuluttavat niihin virtaavaa ainetta.
Väittelijä tutki neljän röntgenpulsarin röntgensäteilyä niiden eri aktiivisuusvaiheissa. Lukuisten eri satelliittien tuottaman datan avulla väittelijä pystyi määrittämään pulsareiden tärkeimmät fysikaaliset ominaisuudet. Tutkimus lisää ymmärrystämme neutronitähtien ja äärimmäisten olosuhteiden fysiikasta.