Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Kansainvälinen ryhmä tähtitieteilijöitä tunnisti mekanismin, jolla supermassiivisista mustista aukoista purkautuvien plasmasuihkujen röntgensäteet syntyvät.
Tähtitieteen tutkimus on sadassa vuodessa edennyt uskomattomin harppauksin, mutta tutkijat uskovat, että uusien löytöjen kulta-aika on vasta alkamassa.
Turun yliopiston johtama kansainvälinen ryhmä tähtitieteilijöitä löysi ensimmäiset signaalit molemmista massiivisista mustista aukoista, jotka kiertävät toisiaan galaksin OJ 287 keskustassa.
Juuri julkaistussa Nature-lehden artikkelissa Turun yliopiston tutkijoita sisältävän kansainvälisen tutkijaryhmän havainnot paljastavat fuusiosupernovan alkuperän. Heliumin vahvat spektriviivat sekä tällaisen supernovan havaitseminen ensimmäistä kertaa radioaalloilla osoittavat, että räjähtäneellä valkoisella kääpiötähdellä oli runsaasti heliumia sisältävä kumppanitähti.
Tuore tutkimus antaa uutta tietoa mustan aukon vaikutuksesta tuhoutuvan tähden kirkkaasta säteilystä. Säteily ei välttämättä saa alkuaan mustan aukon läheisyydessä, vaan se voi muodostua iskuaalloissa, joita syntyy, kun mustaa aukkoa kiertävän tuhoutuneen tähden kaasu törmää itseensä.
Kun neutronitähdet törmäävät, ne tuottavat voimakkaan räjähdyksen. Ensimmäinen tähtitieteilijöiden hyvin havaitsema törmäys on osoittanut, että vastoin odotuksia räjähdys oli täydellisen pallon muotoinen. Pallomaisen muodon syntyminen on tutkijoille vielä mysteeri, mutta löytö voi avata uusia ovia perusfysiikassa ja maailmankaikkeuden iän määrittämisessä. Turun yliopiston tutkijat olivat mukana Kööpenhaminan yliopiston astrofyysikkojen johtamassa kansainvälisessä yhteistyössä, jonka tuloksena löytö tehtiin. Tutkimus on juuri julkaistu Nature-lehdessä.
Satelliitein tehtävät röntgenhavainnot avaruuden kohteista rakentavat kokonaiskuvaa maailmankaikkeudestamme ja sen perustavanlaatuisista voimista. Väittelijä tarkasteli tutkimuksessaan useita eri neutronitähtiä ja havaitsi, että kahdella niistä neutronitähden magneettikentän rakenne on luultua monimutkaisempi. Lisäksi väittelijä havaitsi ensimmäistä kertaa neutronitähdellä poikkeuksellisen pyörimissuunnan.
Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitos on partneri kansainvälisessä Gravitational-wave Optical Transient Observer (GOTO) -projektissa, joka on tärkeässä roolissa gravitaatioaaltojen uusimmassa tutkimuksessa. GOTO-observatorio koostuu vastakkaisilla puolilla maapalloa sijaitsevista kahdesta samanlaisesta teleskooppijärjestelmästä, jotka jäljittävät voimakkaista kosmisista tapahtumista syntyvien gravitaatioaaltojen lähteitä.
Aalto-yliopiston, Turun yliopiston sekä Suomen ESO-keskuksen tutkijat osallistuivat käänteentekevän kuvan ottamiseen.
Turun yliopiston tutkijat havaitsivat kaksoistähtijärjestelmässä olevan mustan aukon pyörimisakselin olevan yli 40 astetta kallellaan tähtijärjestelmän kiertoradan akseliin nähden. Havainto haastaa nykyiset teoreettiset mallit mustien aukkojen luhistumisprosesseista.