Historiallinen avaus: eduskunnan väki akateemisten tutkijoiden koulutettavana

09.10.2019

Kansanedustajat, heidän avustajansa sekä eduskunnan virkamiehet pääsivät ainutlaatuiseen tutkijoiden järjestämään ”Kansan valtuuttamat – eduskunta ja kansanedustajat osana Suomen poliittista järjestelmää” – koulutukseen. Tutkijoiden toteuttama koulutus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa, eikä muualtakaan maailmasta ole vastaavasta tietoa.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mona Mannevuo ja Helsingin yliopiston tutkija Jenni Rinne olivat luomassa aivan uudenlaista koulutuspakettia kansanedustajille ja eduskunnan virkamiehille.

Syys-lokakuussa järjestetty koulutus oli osa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa BIBU-hanketta (Biases and Bubbles in Participation, Kansalaisuuden kuilut ja kuplat), jossa Turun yliopistosta on mukana eduskuntatutkimuksen keskus.

– Kurssi oli sikäli historiallinen, että samanlaisella kaavalla toteutettua vastaavaa koulutusta ei ole aiemmin toteutettu sen paremmin Suomessa kuin järjestäjien tietojen mukaan missään muuallakaan. Suomessa eduskunnan koulutustoiminta on perinteisesti ollut talon oman koulutuspalvelujen sekä sisäisen tietopalvelun vastuulla, ja se on keskittynyt ennen kaikkea edustajantyön käytännön hoitamiseen, eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä kertoo.  

Kurssin tavoitteena oli tuoda akateemista maailmaa ja päätöksentekoa lähemmäs toisiaan tarjoamalla kurssilaisille tuoreinta tutkimustietoa yhdistettynä vankkaan kokemuspohjaiseen tietoon. Näin kurssi osaltaan oli vastaamassa niihin vaatimuksiin, joita julkisessa keskustelussamme on viime vuosina esitetty tietoperustaisesta päätöksenteosta, asiantuntijatiedon hyödyntämisestä ja tiedolla johtamisesta.

Jokainen neljästä koulutussessiosta koostui akateemisen asiantuntijan alustuksesta, kokemusasiantuntijan puheenvuorosta ja keskustelevasta interaktiivisesta osiosta, jossa nämä näkökulmat yhdistettiin ja pyrittiin vastaamaan osallistujilta nousseisiin kysymyksiin.

–  Konsepti osoittautui erittäin toimivaksi, sillä tutkimustiedon ja kokemustiedon yhdistämisestä syntyi aivan omanlaisensa kombinaatio, joka antoi paljon niin yleisölle kuin esiintyjillekin, Jokisipilä. sanoo.
 
– Onnistuimme saamaan aivan huipputason esiintyjät, joille kuuluu suurin kiitos onnistumisesta, kertoo toinen kurssin organisaattoreista, Helsingin yliopiston tutkija Jenni Rinne.

Aihepiireiksi valikoituivat politiikan murros, eduskunta työpaikkana, tieto päätöksenteossa ja poliittinen julkisuus.

Alateemoina käsiteltiin muun muassa Maailma, Eurooppa, Suomi ja eduskunta – poliittisen toimintaympäristön muutos Kylmän sodan päättymisestä tähän päivään, Suomalainen poliittinen todellisuus 1970-luvulta 2020-luvulle, Historiallinen simulaatio keskustan suuntakamppailusta EU-jäsenyyden alla, Poliittinen edustaminen toimintona ja työnä, Kansanedustaja lobbauksen kohteena sekä Viestinnän ammattilaisen näkökulma: Miten toimia kriisin silmässä ja kohun keskellä?

Eduskuntatutkimuksen keskuksesta esiintyjinä olivat Jokisipilä, erikoistutkija Mona Mannevuo ja työelämäprofessori Anders Blom (kuvassa oik.). Turun yliopistoa kouluttajissa edusti myös valtio-opin professori Maija Setälä (kuvassa vas.). Ministeri Seppo Kääriäinen ja kansanedustaja Tarja Filatov toivat kurssille kokemusta yhteensä 56 edustaja- ja 14 ministerivuoden edestä.

Tietoperusteisen päätöksenteon haasteista puhui eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja (edellisessä kuvassa kesk.), politiikan viestinnällisistä ulottuvuuksista puolestaan BIBU-konsortion johtaja professori Anu Kantola (kuvassa vas.) sekä Iltalehden politiikan toimittaja Tommi Parkkonen (kuvassa kesk.) ja viestintätoimisto Ellun Kanojen johtaja Taru Tujunen (kuvassa oik.), joka vuosina 2006–2014 toimi kokoomuksen puoluesihteerinä.

Koulutukset videoitiin ja niitä oli mahdollista reaaliaikaisesti seurata myös työhuoneiden päätteiltä eduskunnan sisällä, mihin mahdollisuuteen monet myös tarttuivat. Lisäksi ne tallennettiin eduskunnan intranettiin myöhempää katselua varten.–  Toimin aktiivisesti, jotta jokainen virkamies ja avustajakin katsoisi nämä videot, toteaa eduskunnan tieto- ja viestintäjohtaja Marjo Timonen. – Koulutus täydensi mainiolla tavalla keväällä järjestettyä omaa perehdytystämme, antaen hyvät eväät luoda tilannekuvaa demokratiasta, taloudesta, julkisuudesta ja ihmisten odotuksista, sanoo Timonen. Erityisesti hän piti esiintyjien selkeästä, rennon asiallisesta ja keskustelemaan innostaneesta otteesta.

Kurssille osallistui niin työnsä aloittaneita edustajia kuin kokeneita konkareitakin. Kuudennen kauden kansanedustaja ja kuusi vuotta oikeusministerinä toiminut SDP:n Johannes Koskinen (kuvassa oik.) pitää perehdytystä välttämättömänä kansanedustajan tehtävän poikkeuksellisuuden vuoksi.

–  Koulutus toi sekä vanhojen jäärien kokemustietoa että tutkijoiden analyysejä, jotka auttavat hyvin erilaisilta taustoilta edustajiksi valittuja hahmottamaan poliittisen apparaatin toimintaa, kuvailee Koskinen.

Vasemmistoliiton ensimmäisen kauden kansanedustaja, itsekin tutkijataustainen Veronika Honkasalo (kuvassa vas.) piti kurssia erittäin hyvänä ja hyödyllisenä erityisesti uraansa aloittavalle kansanedustajalle.

–  Tujusen jämäkkä esitys politiikan kriisiviestinnästä, Parkkosen politiikan toimittajan työtä ja sen hektisyyttä inhimilliseltä näkökulmalta valottanut puheenvuoro ja Anu Kantolan asiat historialliseen kontekstiin asettanut tutkimuksellinen katsaus olivat hieno yhdistelmä tutkimusta, journalismia ja poliittista viestintää, kertoo Honkasalo.

Perussuomalaisten ensimmäisen kauden edustaja Juha Mäenpää koki kurssin esitysten ja varsinkin siellä käytyjen keskustelujen avartaneen mielikuviaan politiikasta ja erilaisista yhteiskunnallisista näkemyksistä.

–  On hyvä kuulla erilaisia käsityksiä, vaikka ne joskus vähän kauhistuttaisivatkin, koska se auttaa tarkastelemaan asioita myös muista kuin omasta ja oman puolueen näkökulmasta, kiteyttää Mäenpää.  

Eduskuntatutkimus keskus käy eduskunnan kanssa parhaillaan keskusteluja koulutuksen jatkamisesta ja mahdollisuuksista laajentaa sitä.

–  Akateemisissa piireissä puhutaan usein siitä, että raja-aitaa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä tulisi madaltaa, jolloin poliitikkojen olisi helpompaa hahmottaa, mistä löytyy ajantasaisin ja pätevin tutkimustieto, pohtii Jokisipilä.

–  Koulutuksen järjestäminen ja toteuttaminen oli todella mielenkiintoinen tehtävä, ja eduskuntatutkimuksen keskus tulee ehdottomasti jatkamaan sen kehittelyä, hän summaa.

Luotu 09.10.2019 | Muokattu 09.10.2019