72 opettajaa Intian Punjabista osallistui maaliskuussa 2025 järjestettyyn kolmen viikon mittaiseen intensiiviseen koulutusohjelmaan, joka oli osa Punjabin osavaltion ja Turun yliopiston käynnissä olevaa yhteistyötä. Vastaavanlainen Through Joy and Play -koulutusohjelma järjestettiin aiemmin syksyllä 2024. Maaliskuun koulutusvierailu jatkoi syksyllä hyvin käynnistynyttä yhteistyötä suomalaisten ja intialaisten kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisten välillä.
Intian Punjabin osavaltion hallituksen ja Turun yliopiston välisen yhteistyösopimuksen tavoitteena on tutustuttaa punjabilaisia opettajia suomalaisiin opetuskäytäntöihin ja -menetelmiin erityisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta. Yhteistyön tarkoituksena on edistää pedagogisiin taitoihin liittyvää kehitystä ja innovaatioita. Osana käynnissä olevaa aloitetta, Intian Punjabista tulevat opettajat osallistuvat Turun yliopiston koulutusviennin koordinoimaan koulutusohjelmaan.
Vuorovaikutteinen ja käytännönläheinen koulutus takasi osallistujille elämyksellisiä kokemuksia
Through Joy and Play -koulutusohjelma alkoi viikon mittaisella valmentavalla jaksolla Punjabissa, Intiassa. Jakson tarkoituksena oli tarjota opettajille perustietoja ennen heidän lähtöään kahdeksi viikoksi Suomeen. Turussa ja Raumalla vietetyn koulutusjakson aikana opettajat osallistuivat luennoille ja työpajoihin sekä vierailivat tutustumassa eri koulujen ja päiväkotien toimintaan.
Koulutusviikkojen aikana käsiteltiin monenlaisia aiheita, kuten suomalaisia testaus- ja arviointikäytätöjä, pedagogisia menetelmiä lasku- ja lukutaidon opetuksessa, pelillistettyä pedagogiikkaa sekä tieto- ja viestintätekniikan integrointia osaksi opetusta. Puolet ryhmästä vietti ensimmäisen Suomen viikkonsa Raumalla tutustuen suomalaisessa opettajankoulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa käytettäviin menetelmiin.
Koulutusviikkojen aikana intialaiset opettajat pääsivät seuraamaan ja tutustumaan Suomen maineikkaaseen koulutusjärjestelmään käytännössä. Yksi keskeisimmistä koulutusohjelman sisällöistä oli osallistujien omiin koulu- ja luokkaympäristöihin räätälöityjen kehittämishankkeiden valmistelu. Hankkeiden avulla koulutuksesta saatuja ideoita ja kokemuksia on mahdollista toteuttaa käytännönläheisesti ja tapauskohtaisesti. Intialaisia opettajia tukevat prosessissa suomalaiset mentorit, jotka jatkavat ohjausta hankkeiden edetessä.
Punjabilaiset opettajat arvostivat suuresti koulutuksen käytännönläheistä ja vuorovaikutteista toteutustapaa, joka inspiroi ja tarjosi uusia kokemuksia. Opettajilta saaduissa myönteisissä palautteissa korostui koulutuksen vaikuttavuus ja osallistujien into kokeilla uusia pedagogisia menetelmiä kotimaassaan.
– Mielestäni olemme saaneet todella arvokasta tietoa siitä, miten suomalaiset opettajat luovat myönteisen ja innostavan oppimisympäristön. Odotan innolla, että pääsen kokeilemaan näitä menetelmiä kotona, kertoo Saparjan John, yksi koulutukseen osallistuneista opettajista.
Yhtenä opettajien mentoreista toimiva Turun yliopiston erikoistutkija Suvi Puolakka oli tyytyväinen siihen, kuinka innokkaita osallistujat olivat oppimaan uusia lähestymistapoja.
– On ollut hienoa seurata punjabilaisten opettajien motivaatiota ja innostusta. Projektiraporteista näkyy heidän ajattelunsa kehittyminen opettamista ja oppimista kohtaan. He ovat todella oivaltaneet vuorovaikutuksen merkityksen luokkahuoneissa, Puolakka kertoo.
Uusista ideoista yhteisönlaajuiseen vaikuttavuuteen
Koulutusvierailun lopuksi järjestetyssä päättäjäistilaisuudessa juhlistettiin lopun sijaan uutta alkua. Kristiina Heikkilä Turun yliopistosta kiitteli osallistujia ja reflektoi koulutuskokemuksen antoisuutta korostaen näkökulmaa siitä, että kolmen viikon koulutus oli vain ensimmäinen askel pidemmällä muutosmatkalla. Hän muistutti osallistujia siitä, että opettaminen on elinikäinen prosessi, jossa jokaisen kasvattajan ainutlaatuiset oivallukset muokkaavat oppimisympäristöjä eri tavoin. Hän kannusti ryhmää jatkamaan aloitettua matkaa ja näkemään itsensä muutoksen käynnistäjinä omissa luokkahuoneissaan ja yhteisöissään.
Asiakkuuspäällikkö Ari Koski rohkaisi osallistujia luottamaan omiin kykyihinsä ja tukemaan toisiaan myös jatkossa. Hän korosti uusien ideoiden jakamisen ja yhteistyön merkitystä, kun halutaan rakentaa vahvoja käytäntöyhteistöjä, jotka ovat myös suomalaisen koulutuksen peruspilari.
Päätösjuhlan tunnelma oli innostunut ja täynnä odotusta. Koulutusohjelman edetessä opettajat palaavat kouluihinsa Punjabiin soveltamaan koulutuksen aikana valmistelemiaan ideoita ja kehittämishankkeita, jotka ovat keskeinen osa koulutusta. Osallistujilla on myös mahdollisuus tavata suomalaiset mentorinsa etäyhteyden välityksellä myöhemmin keväällä. Tapaamisissa on mahdollisuus pohtia koulutuksen antia ja keskustella siitä, miten kehittämishankkeita on toteutettu punjabilaisissa luokkahuoneissa ja kouluissa.
