Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa tarkasteltiin äidin masennus- ja ahdistusoireiden yhteyttä lapsen tunne-elämän kehitykseen 2-vuotiaana sekä varhaiskasvatuksen roolia tässä yhteydessä. Tutkimuksessa pystyttiin huomioimaan äidin pitkäaikainen oireilu raskausajasta tutkimushetkeen saakka.
Varhaiskasvatuksella voi olla merkittävä suojaava rooli silloin, kun lapsen perheessä esiintyy kuormitusta, osoittaa Turun yliopistossa tehty tutkimus.
Sen mukaan äidin pitkittyneet masennus- ja ahdistusoireet olivat yhteydessä lapsen tunne-elämän ja käytöksen haasteisiin 2-vuotiaana. Äidin tämänhetkisten oireiden yhteys lapsen käytökseen oli kuitenkin vähäisempää niillä lapsilla, jotka osallistuivat varhaiskasvatukseen.
– On kuitenkin tärkeää muistaa, että 2-vuotiaan käyttäytyminen on vielä jäsentymätöntä, ja monenlainen käytös voi olla täysin normaalia. Varhaislapsuudessa tapahtuu paljon kehityksellisiä muutoksia, eikä näiden tulosten perusteella voida tehdä johtopäätöksiä lapsen tulevasta kehityksestä, erikoistutkija Katja Tervahartiala Turun yliopistosta painottaa.
Tutkimuksessa oli mukana yli 1000 lasta, joista puolet olivat kotihoidossa ja puolet osallistuivat varhaiskasvatukseen joko päiväkodissa tai perhepäivähoidossa.
Monipuoliset hoitovaihtoehdot tukevat perheitä arjessa
Tutkimuksessa havaittiin varhaiskasvatuksen suojaava vaikutus sekä päiväkodissa että perhepäivähoidossa, mutta vaikutus oli hieman voimakkaampi perhepäivähoidossa. Tämä saattaa Tervahartialan mukaan johtua pienemmästä ryhmäkoosta, jolloin lapsella on mahdollisuus saada enemmän yksilöllistä huomiota.
Perhepäivähoidon määrä on kuitenkin vähentynyt Suomessa merkittävästi viime vuosina. Perheiden erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet korostavat tarvetta joustaville ja monipuolisille hoitovaihtoehdoille, jotka voivat tukea perheitä arjessa, erityisesti silloin kun lapsi aloittaa ensimmäistä kertaa hoidossa kodin ulkopuolella.
– Lisäksi on olennaista varmistaa riittävät resurssit kaikkiin varhaiskasvatuksen muotoihin, jotta toiminta säilyy laadukkaana.
Pedagogisesti osaava ja koulutettu henkilökunta voi Tervahartialan mukaan tarjota lapselle tukea erilaisiin kehityksen haasteisiin. Myös kansainväliset tutkimukset osoittavat, että laadukas varhaiskasvatus tukee sekä lasta että perhettä erityisesti kuormittavissa kasvuympäristöissä.
Lisäksi varhaiskasvatus tarjoaa lapselle tärkeät rutiinit sekä vertaisryhmän, jossa hän voi oppia sosiaalisia taitoja ja osallistua monipuolisiin aktiviteetteihin. Ryhmässä toimiminen opettaa sekä toisten huomioimista että oman näkökulman puolustamista, mitkä ovat merkittäviä taitoja myöhemmin elämässä.
– Parhaimmillaan varhaiskasvatus toimii vanhemmuuden tukena ja hyödyttää sekä lasta että vanhempaa, Tervahartiala toteaa.
Tutkimus on osa monitieteistä FinnBrain syntymäkohorttitutkimusta, johon osallistuu lähes 4000 perhettä Turusta, ympäristökunnista ja Ahvenanmaalta.
>> Tutustu tutkimukseen Springer Naturen verkkosivuilla
Lisätietoa
Katja Tervahartiala, erikoistutkija
p. 050 570 6772, katja.tervahartiala@utu.fi
Turun ja Jyväskylän yliopistot, FinnBrain-tutkimus sekä Oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippututkimusyksikkö (InterLearn)
29.10. klo 9.05: uutista muokattu lisäämällä linkki tutkimukseen
