Miten kansainvälisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat maaseudun elinkeinoihin ja niiden tulevaisuuteen? Itä-Suomen yliopistossa ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa on käynnistynyt tutkimus, jossa tarkastellaan kansainvälisen liiketoimintaympäristön muutosten vaikutuksia Suomen maaseudun elinkeinoihin ja kansalliseen kokonaisturvallisuuteen.
Kaksivuotisessa Strateginen maaseutu: elinkeinorakenteet ja Suomen kokonaisturvallisuus 2040 (STARA) -tutkimuksessa selvitetään, miten geopoliittiset kriisit, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, talouden epävarmuus ja kansainvälisen liiketoimintaympäristön murros, vaikuttavat maaseudun elinkeinorakenteisiin. Aihe on tärkeä, koska merkittävä osa ruoka- ja teollisuustuotannosta sijaitsee maaseutualueilla. Tutkimuksessa myös tarkastellaan maaseudun merkitystä osana suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuutta, resilienssiä ja kokonaisturvallisuutta.
Tutkimuksessa pureudutaan eritysesti alueellisen elinvoiman kannalta keskeisiin elinkeinoihin sekä siihen, miten ne ovat kytkeytyneet globaaleihin taloudellisiin ja geopoliittisiin muutoksiin.
Tutkimuksessa hyödynnetään tilastoanalyysejä, asiantuntijahaastatteluja ja tulevaisuusskenaarioita. Aineistojen pohjalta laaditaan vuoteen 2040 ulottuvia tulevaisuuskuvia maaseudun elinkeinojen kehityksestä sekä arvioidaan niiden vaikutuksia Suomen kokonaisturvallisuuteen. Tulosten pohjalta tuotetaan päätöksenteon tueksi politiikkasuosituksia.
– Geopoliittiset muutokset eivät vaikuta vain suuriin kansainvälisiin yrityksiin ja kasvukeskuksiin, vaan ne tuntuvat konkreettisesti myös maaseudulla. Uusien turvallisuusuhkien keskellä elinvoimaisen maaseudun merkitys huoltovarmuudelle ja koko maan toimintakyvylle korostuu entisestään. Siksi meidän on ymmärrettävä paremmin, miten maaseudun elinkeinot kehittyvät, kiteyttää tutkimuspäällikkö Eini Haaja Turun yliopistosta.
Tutkimus tarjoaa uutta tietoa maaseudun elinvoiman, huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi. Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta keskeiset kehityskulut eivät enää rajaudu vain perinteisesti ymmärrettyihin turvallisuussektoreihin, vaan ne muotoutuvat yhä vahvemmin taloudellisten rakenteiden, elinkeinojen ja alueellisen toimeliaisuuden kautta. Samalla hanke lisää ymmärrystä maaseudun strategisesta merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle.
Tutkimushankkeen johtajana toimii professori Teemu Makkonen Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun osalta hanketta vetää tutkimuspäällikkö Eini Haaja. Tutkimusta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksistä Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
