Jan Pfister esiintyy pääpuhujana 40. MARG-konferenssissa Birminghamissa
Mistä suorituskyky todella syntyy? Vuosikymmenten ajan taloustiedettä ja johtamisen tutkimusta, myös laskentatointa ja rahoitusta, on ohjannut vahvasti oletus, että ihmiset toimivat pääasiassa omaa etuaan ajaen ja että organisaatiot menestyvät, kun yksilöiden edut kohdistetaan yhteen mittaamisen, kannustimien ja valvonnan avulla. Teoriat eivät kuitenkaan vain kuvaa organisaatioita, vaan ne voivat myös muovata niitä. Omaan etuun perustuvat järjestelmät saattavat tuottaa juuri sitä käyttäytymistä, jota ne olettavat. Monet tämän ajan suurista haasteista, ilmastonmuutoksesta instituutioita kohtaan tunnetun luottamuksen heikkenemiseen, ovat pohjimmiltaan yhteistyön ongelmia, joiden ratkaisemisessa tämä ajattelutapa kamppailee.
Tähän kysymykseen paneutuu tohtori Jan Pfister, laskentatoimen apulaisprofessori Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen ja rahoituksen laitokselta, pääpuheenvuorossaan 40. Management Accounting Research Group (MARG) -konferenssissa. Konferenssi pidetään 5.–6. marraskuuta 2026 Aston Business Schoolissa Birminghamissa Isossa-Britanniassa. Lontoon kauppakorkeakoulussa (LSE) vuonna 1980 perustettu MARG on yksi pitkäikäisimmistä johdon laskentatoimen tutkimuksen kansainvälisistä foorumeista.
Pääpuheenvuorossaan From Self-Interest to Cooperation: A New Economic Paradigm for Management Accounting Research. Pfister esittää, että suorituskyky ei ole pelkkä yksilöiden ponnistelujen summa, vaan syntyy yhteistyöstä ryhmien sisällä ja välillä. Todella hyvä suorituskyky ei saa syntyä muiden organisaatioyksiköiden, yhteiskunnan tai ympäristön kustannuksella. Hän kutsuu tätä näkökulmaa prososiaaliseksi paradigmaksi.
Prososiaalinen paradigma rakentuu taloustieteen Nobel-palkitun Elinor Ostromin ja evoluutiotieteilijä David Sloan Wilsonin työlle. Se selittää, miten organisaatiot voivat vaalia yhteistyötä ja kohdistaa suorituskyvyn laajempiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Kilpailu ei katoa, mutta ryhmien sisäinen yhteistyö on erityisen voimakasta silloin, kun kilpailu kannustaa ryhmiä palvelemaan laajempia yhteisiä päämääriä.
Laskentatoimen ja rahoituksen opiskelijoille viesti on erityisen ajankohtainen: laskentatoimi ei ole vain suorituskyvyn kirjaamista, vaan se auttaa määrittelemään, mitä suorituskyvyksi katsotaan. Johdon laskentatoimi on ala, joka tutkii juuri tätä: miten organisaatiot mittaavat suorituskykyä ja miten nämä mittarit vaikuttavat päätöksentekoon, yhteistyöhön ja arvonluontiin.
Jos työskentelyoletuksemme muovaavat organisaatioita, joita saamme, näiden oletusten uudelleenarviointi on yksi tutkimuksen käytännöllisimmistä tehtävistä.
Pfister johtaa prososiaalisen paradigman taustalla olevaa kansainvälistä tutkimusohjelmaa, joka kehitettiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa.
