Kipulääkegeeleissä käytettävä diklofenaakki häiritsee kalojen entsyymitoimintoja ja vuorokausirytmejä
Yleisesti jätevesistä löydettävän lääkeaineen, diklofenaakin, havaittiin heikentävän kaloilla anaerobiseen aineenvaihduntaan osallistuvan entsyymin toimintaa sekä vuorokausirytmejä säätelevien geenien luentaa. Turun yliopiston ja Hampurin yliopiston yhteistyönä toteutettu tutkimus osoittaa, että vesien rehevöitymiseen liittyvällä happipitoisuuden laskulla ja ympäristöön joutuvalla lääkeaineella on yhteisvaikutuksia, joiden laajuutta ja mekanismeja ei ymmärretä vielä riittävän hyvin.
Ihmistoiminnasta syntyville jätevesipäästöille on ominaista, että ne sijoittuvat alueille, joilla esiintyy myös ravinnepäästöjen aiheuttamaa rehevöitymistä. Rehevöitymisen seurauksena vesistöissä esiintyy yleisesti hypoksiaa eli vähähappisuutta, mutta hypoksian ja kemikaalipäästöjen yhteisvaikutuksia kaloille on tutkittu varsin vähän. Yleisesti muun muassa kipulääkegeeleissä käytettävää diklofenaakkia löydetään jätevesipäästöistä, ja sen on osoitettu kulkeutuvan Itämeressä avomerelle saakka.
Kalojen sopeutuminen rehevöityneisiin ympäristöihin voi heikentyä
Turun ja Hampurin yliopistojen tutkijat selvittivät tutkimuksessaan mekanismeja, joilla diklofenaakki vaikuttaa kalojen entsyymitoimintaan sekä normaalissa happipitoisuudessa että hypoksian aikana.
– Tulosten perusteella kasvava huolestuneisuus diklofenaakin ympäristövaikutuksista on perusteltua, sillä se saattaa heikentää kalojen sopeutumista rehevöityneisiin ympäristöihin, tutkija Jenni Prokkola Turun yliopistosta sanoo.
Vaikutus perustuu ainakin anaerobiseen metaboliaan osallistuvan laktaatti dehydrogenaasi -entsyymin toiminnan heikentymiseen.
Ympäristötekijöiden vaikutuksia vuorokausirytmeihin tutkittava lisää
Merkittävää on, että tutkimuksessa otettiin ensimmäistä kertaa huomioon vuorokausirytmit, jotka vaikuttavat myös kalojen hypoksiavasteeseen ja kemikaalien detoksifikaatioon.
– Vuorokausirytmien merkitys ihmisen ja nisäkäsmallilajien toiminnassa tunnetaan jo hyvin, kun taas ympäristön stressitekijöiden vaikutuksia luonnon populaatioiden vuorokausirytmeihin ei vielä tunneta. Tutkijoina toivomme tulosten lisäävän kiinnostusta ympäristömuutosten ja biologisten rytmien vuorovaikutusten tutkimukseen.
Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Aquatic Toxicology -julkaisusarjassa:
Jenni M. Prokkola, Mikko Nikinmaa, Pedro Lubiana, Mirella Kanerva, R. J. Scott McCairns, Miriam Götting: Hypoxia and the pharmaceutical diclofenac influence the circadian responses of three-spined stickleback. Aquatic Toxicology 158 (2015) 116–124.
JM
Kuva: Peyman Zehtab Fard