Jokavuotinen Eurooppa-foorumi järjestettiin kahdeksatta kertaa Turussa 27.–29.8.2025 teemalla ”Maailma muuttuu – miten Eurooppa vastaa?”. Lääketieteellisen tiedekunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen keskiviikon keskustelussa pureuduttiin kysymykseen siitä, miten voitaisiin rakentaa kestävämpää eurooppalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Eurooppa-foorumin keskiviikko 27.8. tarjosi katsauksen siihen, millaista ajattelua tarvitaan eurooppalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuden turvaamiseksi. Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue järjestivät yhdessä tilaisuuden “Jatkuvasta kasvusta kestävään tulevaisuuteen – miten pitäisi rakentaa eurooppalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa?” osana yhteistä Vaikuttavuusfoorumiaan.
Tilaisuuden pohdittiin, miten hyvinvointia voidaan rakentaa ilman jatkuvan talouskasvun ensisijaisuutta – tavoitellen sen sijaan vaikuttavia, oikeudenmukaisia ja ekologisesti, sosiaalisesti sekä taloudellisesti kestäviä ratkaisuja.
Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen korosti avauspuheenvuorossaan, että vaikuttavuus tarkoittaa muutakin kuin yksittäisiin tarpeisiin vastaamista – sen tulee huomioida myös tulevat haasteet.
Biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi nosti alustuksessaan esiin luontokadon ja ilmastonmuutoksen globaalit riskit sekä muistutti, että myös sotesektorin tulevaisuus riippuu maapallon kestävyydestä.
– Terveys ja luonnon hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa. Niitä ei voida tarkastella irrallaan, hän painotti.
Ennaltaehkäiseminen ja vaikuttavuus ensiarvoisen tärkeää
Paneelikeskustelussa “Lapsuus ja vanhuus – sosiaali- ja terveydenhuollon kriisi vai kestävämmän Euroopan mahdollisuus?” pohdittiin, miten palveluita tulisi uudistaa, jotta ne tukisivat ennaltaehkäisyä, vaikuttavuutta ja yhteiskunnan resilienssiä.
Lastenpsykiatrian professori Andre Sourander muistutti paneelikeskustelun aluksi, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tarve on kasvanut räjähdysmäisesti
– Koskaan historiassamme ei ole lääkitty lapsia ja nuoria mielialalääkkeillä näin paljon. Suomessa on myös lasten sijoituspaikkoja ja osastopaikkoja poikkeuksellisen paljon.
Souranderin mukaan ongelmien ratkaisu edellyttääkin erityisesti panostuksia ennaltaehkäiseviin ja varhaisen puuttumisen palveluihin.
Paneelin moderaattorina toiminut psykiatrian dosentti Hasse Karlsson nosti panelisteille myös kysymyksen siitä, miksi ratkaisuja ei toteuteta, jos ne kuitenkin jo tunnetaan.
– Hyvinvointialueiden taloushaasteet johtavat siihen, että ennaltaehkäiseviin palveluihin ei olla valmiina sijoittamaan rahaa. Samaan aikaan monet nykyään yleiset toiminnot ovat kaukana järkevästä rahan käytöstä.
Geriatrian dosentti Laura Viikari nosti esiin hauraiden, yli 85-vuotiaiden määrän nopean kasvun ja totesi, että haasteita tulisi tarkastella rinnakkain ja toisiinsa kytkeytyneinä. Hänen mukaansa ennaltaehkäisy ja vaikuttavuus ovat avainasemassa, mutta pitkäjänteisyys puuttuu:
– Jos tulosta ei tule heti, ei uusia avauksia uskalleta lähteä edistämään.
Vihreiden puheenjohtaja ja kansanedustaja Sofia Virta puolestaan totesi, että suomalaisessa päätöksenteossa puuttuu yhteinen visio sosiaali- ja terveydenhuollosta. Hänen mukaansa ennaltaehkäiseviä tekoja ei nähdä taloudellisesti järkevinä, vaan ylimääräisinä, ”pehmeinä” asioina, joita voidaan tehdä, jos rahaa jää yli.
Keskustelijat jakoivat näkemyksen siitä, että sotejärjestelmien kehittäminen vaatii yhtenäistä ja pitkäjänteistä päätöksentekoa, tiedolla johtamista sekä kykyä nähdä ennaltaehkäisy sijoituksena, ei kulueränä. Lisäksi todettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon suuri hiilijalanjälki kytkee sen vahvasti myös ympäristökysymyksiin.
Vuoden 2025 Eurooppa-foorumi kokosi taas Turun kaupunginteatteriin keskeisiä vaikuttajia, asiantuntijoita, päättäjiä sekä kansalaisia keskustelemaan Euroopan ajankohtaisista kysymyksistä ja tulevaisuuden haasteista. Turun yliopisto tuotti tapahtumaan kolme keskusteluohjelmaa, ja yliopiston tutkijoita oli lisäksi mukana neljässä keskusteluohjelmassa.
