Kuukauden tutkija: Susanna Mansikkamäki

Tutkin tällä hetkellä Suomen historian synkkää aluetta, joka johtaa suoraan ihmisyyden ytimeen. Tutkin rotuhygieniaan kuuluvaa pakkosterilointilakia, joka oli Suomessa voimassa vuodesta 1935 vuoteen 1970. Analysoin väitöskirjassani, miten ja millaista poikkeavuutta alaikäisistä lapsista ja nuorista tuotettiin pakkosterilointilakia tulkittaessa eri viranomaisten toimesta. Aineistoni sisältää kaikki Suomessa alaikäisenä pakkosteriloidut lapset ja nuoret sekä lääkärilehtien kirjoituksia. Väestön laadun tarkkailu ja siihen vaikuttaminen myös sterilisaation keinoin oli yhtenä väestöpolitiikan välineenä erityisesti 1900-luvulla eri puolilla maailmaa.

Tämä aihe on tärkeä, koska historia on muuttumassa jälleen eläväksi. Rotuhygienian ydinajatus ihmisten arvottamisesta hyödyllisiin ja hyödyttömiin, oikeanlaisiin ja vääriin, on ollut vahvasti esillä hallituksen saksien suuntaamisissa tiettyihin ihmisryhmiin. Myös genetiikan tutkimus on tuottanut yhä voimakkaammin ihmiselämän säätelyyn puuttumista tuoden eettisiä ongelmakenttiä pohdittavaksi. Kenen elämä on arvokas? Kuka on sopiva isäksi tai äidiksi? Entä kenellä on valta päättää näin perustavanlaatuisista asioista?

Työpäiviini kuuluu kaikin voimin objektiivisena tutkijana pysyminen. Nuorten asiakirjojen lukeminen ja kohtaloiden kietoutuminen ajan hengen sosiaalipolitiikkaan, ottaa välillä koville. Näissä hetkissä pelastukseni ovat upeat työkaverit, joille saa purkaa ajatuksia ja jumeja. Pohjalainen vinksahtanut huumori ja sammiolliset kahvia erinomaisessa seurassa, kuuluvat erottamattomana osana päiviini. En enää harrasta tutkijan punttisalia: kirjojen ja artikkeleiden raahaamista kotiin. Kannatan tervettä itsetuntoa ja työkulttuuria yliopistollekin.

Teen yhteistyötä poikkeavuuden tutkijan KT Lilja Aikion kanssa. Suosittelen vahvasti kirjoittamisyhteistyötä kaikille. Se on tuonut pinnalle parhaat puolet tieteen tekemisestä ja omasta ajattelukyvystä. Ajatuksenlennon korkeus yllättää joka kerta ja ongelmien ratkaisu löytyy lähes nanosekunneissa. Pitkien intensiivisten päivien ohessa maailmaa parannetaan Liljan herkkupatojen äärellä ja merta katsellessa on ratkaistu monta aineistojen analysoinnin ongelmaa.

Kun en tutki, vetelen kolmijalkajuoksua kolmen ihanan lapsen ja kahden kissan kanssa. Arkiralli pitää historiantutkijan aivot kurissa, tiukasti elämään maadoittaen. Rakastan modernia tanssia, taidetta sekä ajatusten rajoja ja suomalaisen mielenmaiseman jäyhyyttä rikkovia romaaneja. Kesällä on hyvä kiipeillä puissa ja eksyä marjametsissä, kävellä paljain varpain kalliolla. Huonekalujen maalaaminen kaikilla väreillä lasteni kauhuksi ja räväköiden kirjojen kirjoittaminen tuovat buustia tiedetyöhön.

Terveiseni tutkimuksen parissa työskenteleville, jotka tekevät yksinäistä perustutkimusta ja kamppailevat jatkuvasti rahoituksen kanssa, on: usko itseesi ja tutkimukseesi. Ole sitkeä pirulainen ja hae rahoitusta, sittenkin kun olet ottanut 47 hylsyä. Suuret kiitokset Jenny ja Antti Wihurin Rahastolle, joka uskoi minuun ja tutkimukseeni viimeisimmällä rahoituksella. Mahdollistitte väitöskirjan tekemisen valmiiksi. Kiitos myös V-S:n Kulttuurirahastolle ja Turun Yliopistosäätiölle apurahoista. Ja norsunluutorneihin terveiset: yliopisto on täynnä mahtavia tyyppejä! Ei muuta kuin alas tornista ja tutustumaan.

Kuukauden tutkija on kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuslaitosten CERLIn ja CELEn yhteinen julkaisusarja, jossa esitellään kerran kuussa yksi tutkija. Tutkimuslaitokset vuorottelevat tutkijaesittelyn kanssa kuukausittain. Aiemmin julkaistut esittelyt on koottu julkaisusarjan omalle verkkosivulle.