Lääketieteellisen tiedekunnan dekaanit: ”Koronavuosi on opettanut paljon”

21.12.2020

Lääketieteellisen tiedekunnan dekaanit summaavat syksyn päätteeksi toimikautensa ensimmäisen vuoden tuntoja. Koronan värittämä vuosi on haasteista huolimatta ollut kokonaisuutena menestyksekäs. 

Med dekaanit maskeissa

Pekka Hänninen: ”Haastava vuosi on myös tuonut paljon uutta”

Dekaani Pekka Hännisellä on pitkä kokemus lääketieteellisen tiedekunnan hallinnosta, ja dekaanien tehtävät ovat tuttuja jo varadekaaniajoilta. Dekaanikauden alussa, reilu vuosi sitten, Hänninen ei kuitenkaan voinut aavistaa, mitä kaikkea on edessä. Myös toimintojen laajuus yllätti lähes 30 vuotta tiedekunnan piirissä toimineen Hännisen. 

– Jouduin heti pikakoulutukseen monissa asioissa. Onneksi tuki on ollut mahtavaa, siitä kiitos sekä hallinnon henkilökunnalle että tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökunnalle, Hänninen kiittää. 

Se suurempi yllätyksen aihe on kuitenkin ollut pandemian aiheuttamat poikkeukset. Yhteistyö on päivän sana ja sitä on pitänyt syventää sekä yliopiston sisällä että lähimpien yhteistyökumppanien kuten sairaanhoitopiirien ja muiden lääketieteellisten tiedekuntien kanssa. 

– Erityisesti on syytä nostaa esiin sujuva yhteistyö opiskelijajärjestöjen kanssa. Yhteistyön polku on se, jolla myös jatkamme – kehittäen ja syventäen, Hänninen korostaa.

Vuoden 2020 aikana on valmisteltu myös tiedekunnan tulevaa strategiaa – sen keskeisiä asioita ovat opetuksen kokonaistarkastelu, tutkijoiden tuki ja urapolku sekä tiedekunnan ulkoinen kuva. 

– Kun tarjoamme hyvät opiskelun ja tutkimuksen olosuhteet, voimme samalla olla myös haluttu opiskelu- ja työpaikka. Tavoitteena on, että olisimme se halutuin lääketieteellinen tiedekunta – siihen meillä on hyvät lähtökohdat, mutta työtä on myös paljon edessä, Hänninen visioi. 

Markus Juonala: ”Onnistuimme saamaan upean potin tutkimusrahoitusta”

Tutkimusvaradekaani Markus Juonala toivoo, että tiedekunnan huippuosaajat pitäisivät rohkeasti meteliä omasta osaamisestaan, jotta myös muut tulevat siitä tietoisiksi. 

– Tutkimusvaradekaanina olen saanut oppia, kuinka monipuolista osaamista tiedekunnan piirissä on, Juonala sanoo.

Juonalan tontilla on tutkimuksen lisäksi myös tieteellinen jatkokoulutus, täydennyskoulutus sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus. Koronasta huolimatta päättyvän vuoden tilastot näyttävät erinomaisilta. 

– Valmistuvien erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien suhteen on käynnissä ennätysvuosi. Vuoden loppuun mennessä erikoistumisensa saa päätökseen liki 140 henkilöä. Väitöskirjojenkin osalta ollaan huippuvuosien tasolla, niitäkin valmistuu liki 70. Korona ei siis ole hidastanut tahtia – ehkä jopa päinvastoin, Juonala iloitsee. 

Yhteistyö Tyksin kuten myös Satasairaalan ja Vaasan keskussairaalan kanssa on ollut erinomaisen joustavaa, joten poikkeustilanne ei ole juurikaan vaikuttanut erikoislääkäreiden tilanteeseen. 

Tutkimusrahoituksen osalta vuosi 2020 oli tiedekunnalle erityisen hedelmällinen. Tärkeimmistä saavutuksista mainittakoon professori, akateemikko Sirpa Jalkasen johdolla Turun yliopistolle saatu toinen Suomen Akatemian lippulaivahanke InFLAMES ja sitä tukeva infrastruktuurirahoitus, merkittävät rahoitukset covid-19-tutkimukseen sekä vastikään Turun terveyskampukselle myönnetty Suomen Akatemian TKI-rahoitus

Tulevalla strategiakaudella tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tutkimusrahoituksen haun tukeen. 

– Haluamme taata kaikille mahdollisuuden tutkimuksen tekemiseen, Juonala tähdentää. 

Sanna Salanterä: ”Koulutusta on kehitetty aktiivisesti poikkeusoloista huolimatta”

Perustutkintokoulutuksesta vastaava varadekaani Sanna Salanterä nostaa yhdeksi vuoden merkittävimmistä hankkeista valtakunnallisesti ainutlaatuisen ja kiitetyn tiedekunnan koulutuksen kehittämisyksikön läpikäymän kehittämistyön. Vuoden aikana yksikköä on hiottu vahvemmin kaikkien käytössä olevan palveluorganisaation suuntaan. 

– Lääketieteellisen tiedekunnan vahvuus ovat innokkaat opettajat, jotka ovat rohkeita ja kokeilunhaluisia. Koulutuksen kehittämisyksikön pitkäjänteisen työn ansiosta opettajiemme yliopistopedagoginen osaaminen on korkealla tasolla, Salanterä summaa. 

Jatkossa opettajien pedagogisten valmiuksien kehittämiseen panostetaan yliopistotasoisesti aivan uudella volyymillä, kun uusi UTUPEDA-yksikkö aloittaa toimintansa vuoden alussa. 

Salanterälle varadekaanius onkin avannut portin uudella tavalla myös yliopiston muuhun toimintaan. Tärkeitä vaikuttamisen paikkoja ovat mm. koulutusneuvosto ja sen jatkuvan oppimisen jaosto. Jatkuva oppiminen onkin saanut uudenlaista pontta yliopistotason uudesta toimintasuunnitelmasta, jota lähdetään toteuttamaan 2021 alusta.

– Turun yliopistolla on monialaisuutensa myötä huikeat mahdollisuudet monipuolisten jatkuvan oppimisen kokonaisuuksien luomiseen. Tästä oivana esimerkkinä ovat Sote-akatemian tarjoamat laaja-alaiset opinnot, Salanterä huomauttaa.  

Tiedekunnassa koulutusta kehitetään myös lukuisten hankkeiden puitteissa. OKM:n rahoittamista valtakunnallisista kärkihankkeista bioalojen verkko-opetusta ja korkeakouluyhteistyötä edistävä Jobitti päättyy tämän vuoden lopussa, mutta lääketieteen alojen opetuksen digitoimiseen ja harmonisointiin keskittyvä MeDigi jakuu vielä ensi kesään. 

– Tänä vuonna rahoitusta saatiin mm. uudelle Nordplus-hankkeelle, jossa tuodaan muotoiluajattelu terveysteknologiaan liittyvän koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Lisäksi Erasmus+-rahoituksen turvin ryhdymme kehittämään usean eurooppalaisen yliopiston ja yrityksen yhteistyönä uudenlaista koulutusta lääketieteen ja terveysteknologian alan opiskelijoiden tekoälytaitojen lisäämiseksi, Salanterä kertoo. 

Koronavuonna erityisen tärkeäksi on Salanterän näkemyksen mukaan muodostunut Forum Medicum, joka muodostaa yhteistyöfoorumin tiedekunnan johdon ja opiskelijoiden välille. Aiemmin vapaamuotoisempana toiminut yhteistyöryhmä muutettiin vuoden alussa tiedekunnan viralliseksi elimeksi. Kerran kuussa kokoontuva elin koostuu ainejärjestöjen edustajista, dekaanista ja koulutusvaradekaaneista sekä tiedekuntapäälliköstä. 

– Forum Medicum on tarjonnut paikan vuorovaikutteisuudelle opiskelijoiden kanssa. Siellä kuulemme opiskelijoiden huolet ja murheet, ja pystymme myös perustelemaan omien ratkaisujen taustalla vaikuttavat seikat, Salanterä sanoo. 

Eriika Savontaus: ”Opettajat ja opiskelijat ovat sopeutuneet poikkeusoloihin hienosti”

Syksyllä 2020 dekanaatti sai uuden vahvistuksen, kun apulaisprofessori Eriika Savontaus ryhtyi luotsaamaan lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien kehittämistä. Savontaus on itse valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta, ja ollut mukana opetuksessa jo opiskeluajoista lähtien. 

Savontaus kiittää koko opetushenkilöstöä ja opiskelijoita venymisestä poikkeusvuoden aikana. 

– Heti poikkeustilanteen alkaessa opettajat tarttuivat toimeen ja ovat tehneet parhaansa koko vuoden. Vuoden aikana on opittu paljon, varsinkin digitalisaatiosta. On myös käynyt selväksi, mitä voi tehdä etänä, ja mikä taas vaatii lähikontaktin, Savontaus summaa vuoden oppeja.  

– Opiskelijoita on luonnollisesti huolettanut, oppiiko etäoloissa tarpeeksi käytännön työstä ja tuleeko kokemusta riittävästi. On kuitenkin ollut hienoa, että sairaanhoitopiirit ovat pitäneet tärkeänä mahdollistaa kliinisen opetuksen jatkuminen mahdollisimman sujuvasti, jottei valmistuminen ja sitä kautta pätevän työvoiman saaminen vaarannu. Näyttääkin siltä, ettei poikkeusaika juurikaan vaikuta valmistumisaikoihin, Savontaus iloitsee. 

Tiedekunnassa on vuoden aikana käynnistetty opettamisen kehittämisen tueksi uusi Zoom Café, joka aukeaa joka perjantai verkossa. Rennoissa tapaamisissa käsitellään kulloinkin yhtä teemaa ja keskustellaan siitä tarkemmin. Korona-aikana digitaalisuus on luonnollisesti korostunut teemoissa. Aiheesta riippuen paikalla on ollut 20–50 osallistujaa. Kerran kuussa on puolestaan järjestetty laajempia opetuksen kehittämisen päiviä, joissa on menty syvemmälle tiettyihin teemoihin. 

Vuotta 2020 on värittänyt myös lääkärikoulutuksen valtakunnallisten osaamistavoitteiden julkaiseminen. Tiedekunta on ollut tiiviisti mukana kansallisessa yhteistyössä ja kehittämisessä, ja halu yhteiseen tekemiseen on jatkossakin kova. Yhteistyön puitteissa no tulossa on myös lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman akkreditointi. 

– Tulevana vuonna tiedekunnassa on edessä lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelman curriculumin uudistaminen, jossa huomioidaan myös sisältöjen vastaavuus valtakunnallisten osaamistavoitteiden kanssa. Tähtäin on saada uudistukset voimaan seuraavassa opetussuunnitelmassa, Savontaus summaa.
 

Teksti ja kuva: Tilda Junko

Luotu 21.12.2020 | Muokattu 22.12.2020