Yliopisto kouluttaa seuraavan sukupolven kaksikielisiä lääkäreitä

Hankkeen käynnistyttyä syksyllä 2023 monet asiat olivat uusia, mutta näin kolme vuotta myöhemmin hanke on vakiintunut pysyväksi toiminnaksi.

– Olimme epävarmoja siitä, miten hanke otettaisiin vastaan.  Mutta kiinnostus sitä kohtaan on ollut valtava. Hankkeen ensimmäisenä vuonna lähes 50 opiskelijaa haki 20 avointa paikkaa, ja siitä lähtien kiinnostus on vain kasvanut, kertoo yliopistonlehtori Malin Åkerfelt, joka koordinoi hanketta Åbo Akademissa.

Kokonaisuudessaan linja toimii niin, että Turun yliopiston suomenkieliseen lääkäri- tai hammaslääkärikoulutukseen hyväksytyt opiskelijat, joilla on hyvät ruotsin kielen taidot, voivat hakea ruotsinkielipainotteiselle linjalle. Se ei siis ole erillinen ruotsinkielinen lääkärikoulutus, vaan ruotsin kieltä painottava linja. Se noudattaa Turun yliopiston lääketieteen tutkinto-ohjelmaa, johon on lisätty räätälöity ruotsin kielen koulutus, joka jatkuu koko tutkinnon ajan.

Kyseinen linja on myös Suomessa ainoa, joka tarjoaa jonkinlaista ruotsinkielistä koulutusta tuleville hammaslääkäreille.

– Jo solubiologian ja histologian ensimmäisillä kursseilla on ruotsinkielisiä osuuksia. Kun seuraava suuri kurssi alkaa, järjestämme myös siellä ylimääräisiä luentoja ruotsiksi. Askel askeleelta opiskelijat laajentavat sanavarastoaan, kertoo Åkerfelt.

Tällä hetkellä kaksikielisellä linjalla on jo kolme vuosiluokkaa ja linja kasvaa vuosittain yhdellä uudella vuosikurssilla.

”Linja on antanut enemmän kuin ottanut”

Kolme ensimmäisen vuoden lääketieteen opiskelijaa Alberto Friman, Ilona Suominen ja Ville Huhtala kuvailevat ensimmäisiä kuukausia intensiivisiksi, mutta mielenkiintoisiksi.

– Olen aina ajatellut, että olisi hienoa pystyä työskentelemään kahdella kielellä. Se vaatii ylimääräistä työtä, mutta minusta se on jo nyt kaiken sen arvoista. Ryhmä on mukava, eikä opiskelu tunnu raskaalta, kertoo hammaslääkäriksi opiskeleva Ilona Salminen.

– Ehkä vaikeinta on lääketieteellisten termien käsittely neljällä kielellä: ruotsiksi, suomeksi, latinaksi ja englanniksi. Mutta pitää vain päntätä, sanoo Alberto Friman.

Ville Huhtala on käynyt peruskoulun ruotsiksi ja näkee linjan mahdollisuutena palauttaa mieleensä aikaisempi kielitaitonsa:

– Se on antanut enemmän kuin ottanut. Opinnot tuntuvat hyödylliseltä tulevaisuuden kannalta – kaikki lääkärit Suomessa kohtaavat ruotsinkielisiä potilaita, mutta me tulemme olemaan erityisen hyvin valmistautuneita siihen.

Ryhmä on yllättynyt eniten siitä, miten paljon kielikoulutusta on ollut heti alusta alkaen.

– Ensimmäiset kuukaudet olivat todella intensiivisiä. Mutta se vaikutti suuresti ryhmän dynamiikkaan, sanoo Suominen.

Tavoitteena kannustaa puhumaan ruotsia

– Teoriassa opiskelijat osaavat jo paljon ruotsia. He ovat opiskelleet ruotsia koulussa, kirjoittaneet ruotsin ylioppilaskokeissa ja osaavat lukea ja kirjoittaa vaikka kuinka hyvin. Meidän tehtävänämme on auttaa heitä aloittamaan puhuminen ruotsin kielellä, kertoo Janek Frantzén, neurokirurgian apulaisprofessori ja koulutusohjelman vastuuhenkilö Turun yliopistossa.

Hän selittää, että työssä on ennen kaikkea kyse turvallisen ja osallistavan ryhmän luomisesta, jossa opiskelijat uskaltavat kokeilla ja ottaa riskejä sekä alkavat käyttää kieltä.

– Uskon, että juuri se on avainasemassa: että he tuntevat olonsa turvalliseksi ryhmässä ja uskaltavat heittäytyä roolileikkeihin ja harjoituksiin, eikä heidän tarvitse pelätä nolaavansa itseään.  Me emme oikeastaan opeta heille ruotsia, vaan autamme heitä hyödyntämään sitä kielitaitoa, jonka he jo omaavat. Usein opiskelijat edistyvät hyvin nopeasti.

Tärkeä osa hanketta ovat myös Åbo Akademin opiskelijamentorit, jotka toimivat kurssiavustajina luennoilla ja tarjoavat tukea kieliasioissa. Mentorit itse opiskelevat Åbo Akademissa biologiaa, biokemiaa tai solu- ja molekyylibiologiaa – siis lääketieteen läheisiä aloja.

Mentorit Linnea Forsberg, Emelie Rytkönen ja Venla Sarvilinna kuvailevat rooliaan sekä pedagogiseksi että sosiaaliseksi.

– Äidinkieleni on suomi, mutta kävin ala-asteen ruotsiksi ja opiskelen nyt ruotsiksi Åbo Akademissa. Tunnistan hyvin sen, mitä nämä opiskelijat käyvät läpi – siirtymän kouluruotsista kielen aktiiviseen käyttöön opinnoissa. On mukavaa voida tukea muita, jotka käyvät läpi samoja asioita, kertoo Venla Sarvilinna.

– Olen samaa mieltä. Minullakin on suomenkielinen tausta, mutta kävin peruskoulun ruotsiksi, joten ymmärrän hyvin heidän näkökulmansa.  Sen lisäksi on todella hauskaa tavata uusia ihmisiä tällä tapaa, sanoo Linnea Forsberg.

– Minustakin on ollut hauskaa tutustua uusiin ihmisiin. Tämä porukka on todella mukava. Ajattelin ehkä, että keskustelujen ylläpitäminen ruotsiksi olisi hieman vaikeampaa, mutta se tuntuukin täysin luonnolliselta. Ryhmä on todella taitava, ja unohdan nopeasti, ettei ruotsi ole heidän äidinkielensä, sanoo Emelie Rytkönen.

– Mentorimme ovat olleet upeita. Heillä on opinnoissa erittäin tärkeä rooli, sanoo Malin Åkerfelt.

Mentorit järjestävät myös muuta toimintaa, kuten peli-iltoja ja yhteisiä lounashetkiä ja kahvitaukoja. Tälle keväälle on suunnitteilla molempien yliopistojen ainejärjestöjen yhteissitsit.

Ruotsin kielellä työelämään

Toimiva arkiruotsi on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin lääketieteellinen terminologia.

– Potilasviestinnässä on kyse paljon muustakin kuin vain lääkäripuheesta. Siinä on kyse toimivan vuoropuhelun ja potilaan luottamuksen rakentamisesta. Siinä vaaditaan enemmän kuin pelkkiä anatomian käsitteitä, sanoo Frantzén.

– On myös tärkeää pystyä kohtaamaan kollegoita terveyskeskuksissa ja sairaaloissa sekä uskaltaa mennä kahvihuoneeseen juttelemaan ruotsiksi, Åkerfelt täydentää.

Käytännön harjoitukset ovat keskeinen osa koulutusohjelmaa. Ensimmäisenä opiskeluvuonna ryhmä tekee opintomatkan Ahvenanmaan sairaalaan, missä he kahden päivän ajan seuraavat lääkäreitä työssään ja kuulevat ruotsia aidossa terveydenhuollon ympäristössä.

– Ensimmäisen Ahvenanmaan vierailun jälkeen tuntuu usein siltä, että opiskelijoiden ruotsin kieli alkaa luistaa ja he alkavat huomata omat kykynsä. Opiskelijat saavat arvioida omia ruotsin taitojaan ennen ja jälkeen matkan, ja monet antavat itselleen selvästi parempia arvosanoja jälkeenpäin, kertoo Fratzén.

Koulutusohjelma tekee yhteistyötä myös Paraisten eläkeläisyhdistyksen kanssa, ja opiskelivat tapaavat ja haastattelevat yhdistyksen jäseniä. Lisäksi he vierailevat ruotsinkielisissä kouluissa ja päiväkodeissa ja harjoittelevat potilaiden kohtaamista ruotsinkielisten näyttelijöiden kanssa, jotka on erityisesti opastettu potilaiden rooleihin.

Kolmannen vuoden kevätlukukaudella opiskelijat suorittavat ensimmäisen sisätauteihin liittyvän kliinisen harjoittelujakson, joka kestää kolme viikkoa ruotsinkielisessä ympäristössä joko Ahvenanmaalla tai Vaasassa.

– Opiskelijoidemme kehityksen perusteella voin jo nyt sanoa, että he tulevat pärjäämään työelämässä ruotsiksi erinomaisesti. Vastavalmistuneille lääkäreille asetetaan korkeita vaatimuksia, kun he siirtyvät työelämään, mutta ainakin tässä asiassa he voivat olla täysin varmoja osaamisestaan. Se on selvää jo nyt, sanoo Frantzén.

Hanke on tullut jäädäkseen

Hanketta rahoittaa Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiö. Hanke alkoi kokeiluna vuonna 2023, mutta on jo vakiintunut pysyväksi osaksi opetusta Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa – ennen kuin ensimmäiset opiskelijat ovat edes ehtineet valmistua.

– Olemme rakentaneet jotain, joka toimii, kiinnostaa opiskelijoita, ja jota arvostetaan alalla. Se vastaa todelliseen tarpeeseen alueellamme, sanoo Malin Åkerfelt ja jatkaa:

– Åbo Akademilla ei ole omaa lääketieteen koulutusta, mutta pidämme erittäin tärkeänä sitä, että voimme olla mukana kouluttamassa kaksikielisiä lääkäreitä. Teemme konkreettista työtä ratkaistaksemme yhteiskunnallisen haasteen, jolla on suuri vaikutus suomenruotsalaiselle väestölle.

– Yhteistyö Åbo Akademin kanssa on aivan avainasemassa. Åbo Akademi tarjoaa sekä opetusta että opiskelijamentoreiden antamaa arvokasta tukea. Ilman sen osallistumista emme saisi kokonaisuutta toimimaan, korostaa Janek Frantzén.

Teksti ja kuvat: Pamela Friström

Käännös: Elli Elo