Erivärisiä koodeja tietokoneen mustataustaisella näytöllä.

Laskennallisten ihmistieteiden asema vahvistuu ja muokkaa Suomen tiedekenttää

20.12.2021

Useiden suomalaisten yliopistojen yhteistyönä kehitettävä digitaalinen infrastruktuuri tukee modernin datatieteen vahvistumista ihmistieteiden keskeisenä menetelmänä humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Hankkeessa karttuvilla digitaalisilla tutkimusaineistoilla ja -menetelmillä voidaan ymmärtää kulttuurin ja yhteiskunnan tilaa ja muutoksia historiasta nykypäivään. 

Ihmistieteiden ja datatieteiden tutkijoita yhdistävä Fin-Clariah-hanke vahvistaa laskennallisten ihmistieteiden tutkimusta koko Suomessa. Tutkimusinfrastruktuurien kansalliselle tiekartalle nostetun hankkeen tavoitteena on auttaa tutkijoita hyödyntämään monitieteisesti suurteholaskentaa ja tekoälymenetelmiä. Turun yliopisto sai Suomen Akatemian infrastruktuurirahoituksen ensimmäisellä kierroksella 237 659 euroa osana kansallista Fin-Clariah-konsortiota. Osahanketta johtaa digitaalisen kielentutkimuksen professori Veronika Laippala.

– Hankkeessa kehitettävä infrastruktuuri tukee historioitsijoita, yhteiskunnan ja kulttuurin tutkijoita, taloustieteilijöitä, kielitieteilijöitä, ja monia muita ihmistieteellisiä aloja. Laajat aineistot antavat tutkijoille uusia välineitä ymmärtää yhteiskunnan muutosta vuosisatojen yli, ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä, tai ennakoida tulevia kehitystrendejä. Kansallinen infrastruktuuri yhdistää aiemmin erilliset kokonaisuudet, tehostaa merkittävästi tietovarantojen kartuttamista ja käyttöä, ja mahdollistaa uudenlaisia virtuaalisen yhteistyön muotoja, Laippala sanoo.

Helsingin yliopiston johtamassa konsortiossa on mukana ihmistieteiden ja laskennallisten tieteiden tutkijoita kuudesta yliopistosta sekä Kansalliskirjastosta ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta. Turun yliopisto tuo hankkeeseen osaamista muun muassa luonnollisen kielen mallinnuksesta, kvantitatiivisesta yhteiskuntatieteestä ja avoimesta datatieteestä.

– Vahvistamme dataintensiivisen tutkimuksen läpinäkyvyyttä ja uudelleenkäyttöarvoa ottamalla täysimääräisesti käyttöön avoimen tieteen uusimmat kansalliset ja kansainväliset suositukset. Ihmistieteissä hyödynnetään runsaasti erilaisia digitaalisia aineistoja, kuten tilastoja, tekstejä, kuvaa, puhetta, paikkatietoja, sosiaalisia verkostoja, väestötutkimuksia ja näiden kuvailutietoja. Keskeisiä ovat myös avoimet datatieteen ja tekoälyn menetelmät, joilla suurten tietomassojen sisältämää tietoa tulkitaan ymmärrettävään muotoon, kertoo Turun yliopiston datatieteen apulaisprofessori Leo Lahti.

Aineiston jakelun ja hallinnoinnin lisäksi tarvitaan suurteholaskentaa sekä laskennallisia työkaluja, eli ohjelmistoja. Suomi on suurteholaskennassa Euroopan johtavia maita, ja kehitettävät menetelmät julkaistaan avoimen lähdekoodin lisensseillä koko tiedeyhteisön ja muidenkin vapaaseen käyttöön.

– Hanke varmistaa, että Suomessa kyetään tekemään kansainvälisesti kilpailukykyistä, korkealaatuista laskennallisten ihmistieteiden tutkimusta myös tulevaisuudessa ja saamaan mahdollisimman paljon irti kansallisista tietovarannoista. Suomi on jo ennestään hyvin tunnettu maailmalla muun muassa korkealaatuisista väestötutkimuksen aineistoista. Hanke valaa laskennallisten ihmistieteiden tutkimukselle Suomessa vankan perustan tulevalla vuosikymmenellä, Laippala toteaa.

Luotu 20.12.2021 | Muokattu 20.12.2021