Lastensuojelun tutkimuksen ja käytännön työn välinen kuilu halutaan kuroa umpeen

20.12.2018

Lastensuojelun kehittämisessä ollaan ottamassa uutta askelta länsirannikolla. Tavoitteena on kehittää lastensuojeluun oma, mutta terveydenhuollosta mallia ottava toimintatapa, jossa yliopisto ja yliopistollinen sairaala tekevät tiivistä yhteistyötä. Länsirannikolle on perustettu verkosto, joka luo tiiviin yhteyden lastensuojelun käytännön työn, koulutuksen ja tutkimuksen välille.

Jarkko Rasinkangas ja Oona Ylönen

Lupa auttaa -hankkeen suojissa synnytettyä länsirannikon maakuntien verkostoa on viety eteenpäin työnimellä lastensuojelun huippuyksikkö.

– Meillä on yhteinen näky: Tämän alueen lastensuojelu on tulevaisuudessa nykyistä vahvemmin tietoon ja näyttöön pohjaavaa. Näin lapset tulevat paremmin suojelluiksi, sanoo Turun ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Oona Ylönen.

Omasta työstään vapaalla oleva Ylönen työskentelee parhaillaan Lupa auttaa -hankkeessa yhteistyössä Turun yliopiston kanssa luodakseen uudenlaista pohjaa tutkimuksen ja käytännön työelämän yhteydelle. Sosiaalityön yliopistonlehtorin Jarkko Rasinkankaan mukaan nyt ollaan kehittämässä lastensuojeluun toimintamallia, joka toivottavasti jatkossa toimisi esimerkkinä myös Suomen muiden maakuntien lastensuojelun kehittämistyölle.

Tutkimus ei saavuta riittävästi arkityötä

Lupa auttaa -hankkeen muutosagentin Mikko Hulkkosen mukaan lastensuojelu ei tällä hetkellä Suomessa toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja siihen on saatava muutos. Nyt tarvitaan vahvempaa tutkimusta, kehittämistä, innovaatiotoimintaa sekä palvelujen kehittämistä.

– Meidän pitäisi luoda Suomeen myös sosiaalihuollon puolelle rakenteita, jotka tukisivat tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden siirtymistä tutkimuksen ja käytännön työelämän välillä. Terveydenhuollon puolella tällainen rakenne on yliopistosairaaloiden kautta, Hulkkonen sanoo.

Koska selkeää menettelytapaa ja rakennetta ei ole, tehdyn tutkimuksen hyödyntäminen käytännön lastensuojelutyössä on niukkaa. Yhtä lailla syötteet käytännön työelämästä eivät riittävässä määrin kulkeudu tukijoille.

– Yksi keino kuroa kuilua olisi työelämäprofessuuri, Hulkkonen sanoo.

Keskustelua työelämäprofessuurista onkin jo viritelty. Työelämäprofessori on käytännön työelämässä ansioitunut henkilö, joka kutsutaan määräajaksi yliopiston työelämäprofessoriksi. Hän toimii eräänlaisena viestinviejänä näiden kahden maailman välillä.

– Tutkimustyö on pitkäjänteistä toimintaa, mutta käytännön elämässä asiat tulevat hyvinkin nopeasti vastaan. Siksi olisi hyvä, että saisimme tietoa jo kesken tutkimusprosessin käytännön työelämän tueksi, Ylönen sanoo.

Rasinkankaan mukaan toinen keino tiivistää yhteistyötä olisi työkierto. Esimerkiksi lastensuojelun huippuyksikön yhteyteen voisi perustaa vakansseja, jotka mahdollistavat käytännön työn, tutkimuksen ja opetuksen yhdistämistä. Henkilöt voisivat liikkua joustavammin kentän ja yliopiston välillä.

Kiire vie mahdollisuuden hyödyntää taitoja

Oona Ylösen mukaan yksi keino parantaa lastensuojelun tehokkuutta on antaa sille sen ansaitsema arvo. Liian usein unohduksiin jää, että sosiaalityöntekijät ovat lääkärien lailla akateemisen koulutuksen saaneita ammattilaisia.

– Sosiaalityöntekijöillä on akateemiset valmiudet kehittää ja parantaa toimintoja ja rakenteita, mutta käytännön työelämässä heillä ei ole siihen aikaa. Heidän aikansa menee asiakastapauksien käsittelyyn. Se on yksi syy, miksi sosiaalityöntekijät eivät pysy ammatissaan, Ylönen sanoo.

Rasinkankaan mukaan ratkaisu sosiaalityön ongelmiin ei ole kouluttaa koko ajan vain lisää ja lisää työntekijöitä vaan työtä on muutettava niin, että jo koulutettavat jaksavat työssään ja saavat käyttää siinä koulutuksessaan oppimiaan keinoja kehittää työtä.

Lastensuojelussa tarvitaan laajaa asiantuntemusta

Ylönen korostaa, että varsinkin vaikeammissa lastensuojelutoimissa tarvitaan hyvin laajaa asiantuntemusta. Sosiaalityö on se kova ydin, mutta avuksi tarvitaan muun muassa lääketieteen, psykologian ja oikeustieteen asiantuntemusta. Siksi hän näkee Turun yliopiston Sote-akatemian mukanaolon erittäin tärkeänä. Sote-akatemiassa ovat mukana yliopiston kaikki tiedekunnat.

– Sote-akatemian aktiivijoukoissa vaikuttaa useita lasten ja perheiden asioista kiinnostuneita toimijoita. Lastensuojelun monitieteinen tutkimus ja koulutus ovat olleet kiinnostuksen kohteinamme alusta saakka. Näemme lastensuojelun kehittämisen tärkeänä niin Turun yliopiston strategian kuin oman toimenpideohjelmamme valossa, Sote-akatemian tutkimuspäällikkö Miia Tuominen sanoo.

Sote-akatemian vahvuutena on laaja monitieteisyys; lastensuojelun kehittämiseen saadaan mukaan Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien osaaminen sekä yliopistojen yhteistyöverkostot länsirannikon alueella.

Erja Hyytiäinen

 

Luotu 20.12.2018 | Muokattu 02.01.2019