kuvituskuva logistiikkaselvitys

Logistiikkaselvitys 2018: Suomalaisyritysten logistiikkakustannukset jatkaneet kasvuaan

15.01.2019

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja liikennehallinnon yhteistyössä julkaiseman valtakunnallisen Logistiikkaselvityksen mukaan yritykset ovat tyytyväisiä toimintaedellytyksiin yleisesti. Sen sijaan liikenneinfrastruktuurin tekniseen kuntoon suhtaudutaan entistä kriittisemmin.
 

Logistiikkaselvitys 2018 -raportti perustuu noin 2 000 teollisuuden, kaupan ja logistiikka-alan yrityksen kyselyvastauksiin muun muassa logistiikan tilasta, kehitystarpeista ja kustannuksista. Selvityksen on laatinut Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan tutkijaryhmä yhteistyössä liikennehallinnon kanssa.

Raportti esittelee tulokset päätoimialoittain ja osin myös maakunnittain. Selvitys on järjestyksessään kymmenes. Kauppakorkeakoulun logistiikan tutkijoiden vuodesta 2006 kokoama tietokanta on alallaan suurin kansallinen kyselyaineisto maailmassa. 

Uudet toimintamallit näkyvät yritysten kustannuksissa 

Selvityksen mukaan yritysten logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta on kohonnut vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2017 kustannukset olivat yhteensä 27,5 miljardia euroa. Kustannuksista yli puolet syntyy yritysten sisäisissä prosesseissa, markkinoilta yritykset ostivat logistiikkapalveluita noin 10,2 miljardilla eurolla.

‒ Uusina kasvavina kustannustekijöinä näyttäisivät olevan muut kuin perinteisesti keskeisiksi mielletyt logistiikkakustannukset kuten kuljetus ja varastointi. Muita kustannuksia voivat olla esimerkiksi erilaisten digitalisaatioon, digitaalisiin alustoihin, tiedon hallintaan ja uusien jakelukanavien hallintaan liittyvät kustannukset, sanoo selvitystä tekemässä ollut tutkijatohtori Tomi Solakivi kauppakorkeakoulusta.

Infrastruktuurin tekninen kunto saa moitteita

Logistiikkaselvityksen mukaan yritysten arviot liikenneinfrastruktuurin kunnosta ovat aiempaa kriittisempiä. Aiemmissa selvityksissä tutkijat ovat havainneet alueellisia eroja yritysten näkemyksissä liikenneinfrastruktuuriin ja toimintaedellytyksiin sijaintipaikkakunnallaan ‒ ja nämä erot kasvavat. Pohjois- ja Itä-Suomen yritysten arviot ovat Etelä-Suomen yritysten arvioita selvästi kriittisempiä.

‒ Yritysten arviot erityisesti infrastruktuurin teknisen kunnon osalta varsin kriittiset. Arviot ovat huonommat kuin vuonna 2016, jolloin selvitys viimeksi tehtiin, Solakivi kertoo.

‒ Näiden tulosten perusteella voidaan sanoa, että Suomen logistista tehokkuutta ja toimivuutta kehittäessä niukat resurssit olisi syytä ohjata olemassa olevan infrastruktuurin ylläpitoon ja kohentamiseen uusien kulkuyhteyksien rakentamisen sijaan, Solakivi jatkaa. 

Taloudelliset tekijät painottuvat yritysten päätöksenteossa

Logistiikkaselvityksessä tarkasteltiin myös sitä, mihin suomalaisten yritysten keskipitkän ja pitkän aikavälin päätöksenteko perustuu. Tulosten mukaan suomalaisten yritysten päätöksenteko perustuu suurelta osin taloudellisiin tekijöihin. Kestävän kehityksen ns. kolmoistilinpäätöksen näkökulmasta tarkasteltuna ympäristötekijät vaikuttavat yritysten päätöksentekoon vähemmän kuin sosiaaliset tekijät ja taloudelliset tekijät. 

‒ Näyttäisi siltä, että erityisesti ympäristöön liittyvien päätösten teossa sääntelyllä on muita päätöksiä suurempi merkitys, Solakivi toteaa.

> Koko raportti on julkaistu osoitteessa www.logistiikkaselvitys.fi 

Luotu 15.01.2019 | Muokattu 15.01.2019