Pandemia on vaikuttanut päihteidenkäyttöön eri tavoin – samalla kun kokonaiskulutus vähenee, ongelmakäyttäjien tilanne pahenee. Päihdelääketieteen apulaisprofessori Solja Niemelä kertoo, miten päihteiden käyttöä ja kulutusta voidaan tutkia.
Päihteiden kulutusta voidaan seurata erilaisin keinoin, joista yleisimpiä ovat tilastotiedot ja kyselyt. Tilastokeskus raportoi esimerkiksi alkoholinkulutusta koskevia ostotietoja sekä anniskelukulutusta ja maahantuontimääriä. Kyselytutkimuksilla taas tavoitetaan väestöä erilaisin otoksin.
Päihdelääketieteen apulaisprofessorin Solja Niemelän mukaan kattavin otos on yleisväestöotos, jolloin aineistoa ei kohdenneta tiettyyn väestöryhmään. Pandemia-aikana päihteidenkäyttöä onkin tutkittu tällä otoksella.
Toisaalta päihteidenkäyttöä voidaan kartoittaa myös erityisesti päihdepalvelujen käyttäjille kohdennetuilla kyselyillä. Esimerkiksi Euroopan unionin huumeseurantakeskus selvittää huumeiden käyttöä EU-tasolla.
Vuodesta 2018 lähtien on tehty Turun seudun päihdepalvelukyselyä, joka suunnataan päihdepalveluihin. Kyselyn toteuttaa useampi organisaatio yhdessä, ja tulosten perusteella pyritään kehittämään palveluita.
– Siinä kartoitetaan, minkä tyyppisiä päihteitä palveluiden piiriin hakeutuvat ihmiset käyttävät. Kysely tehdään aina maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana, ja tänä vuonna mukana oli muutamia korona-aiheisia kysymyksiä, Niemelä kertoo.
Lisäksi THL:n ylläpitämästä hoitoilmoitusrekisteristä saadaan tietoa esimerkiksi alkoholinkäytön takia tehdyistä merkinnöistä. Niistä selviävät esimerkiksi diagnoosit ja hoitokäyntien syyt. Nyt käynnissä on konsortiohanke COVALC, joka tutkii alkoholinkäyttöön liittyviä asiointeja korona-aikana.
Huumausaineiden käyttöä voi seurata myös jätevesitutkimusten kautta. Tätä mittaamista toteuttaa THL.
– Jätevesistä pystyy tarkan massaspektrometrimenetelmän avulla siilaamaan, mitä sieltä löytyy. Se on koko väestön huumeseulanäyte.
Kokonaiskulutus laskee
Alkoholinkulutus ylipäätään on vähentynyt suomalaisten keskuudessa vuodesta 2007 lähtien. Vuoden 2020 tilastot kertovat, että korona-aikana kokonaiskulutus on jatkanut laskuaan.
– Näyttäisi siltä, että suurimmalla osalla alkoholinkulutus ei muuttunut viime vuoden keväällä, mutta suurin piirtein joka kymmenes on joko lisännyt tai vähentänyt alkoholin käyttöä, Niemelä kertoo.
Niemelä muistuttaa, että kokonaiskulutuksesta puhuttaessa on tärkeää kiinnittää huomio polarisoitumiseen: hyvinvoivat vähentävät ja raitistuvat, mutta huono-osaisemmat lisäävät kulutustaan. Alkoholinkulutus näytti lisääntyneen erityisesti siinä väestöryhmässä, jolla on taloudellisia vaikeuksia.
– Terveyden kannalta epätasa-arvoistumiskehitys on näkyvissä alkoholinkulutuksessa, ja tämä on jyrkentynyt koronan aikana.
Lisäksi etätyöt ovat mahdollistaneet riskikulutuksen lipsahtamisen ongelmakäytöksi. Tällaisesta kehityksestä on jonkin verran näyttöä myös globaalisti.
Huumeiden käytössä on Euroopan tasolla nähtävissä sama kehityskulku kuin alkoholissa: satunnainen käyttäminen vähenee, kun taas ongelmakäyttäjien säännöllinen huumeidenkäyttö lisääntyy. Niin sanottujen bilehuumeiden käyttö näyttää vähentyneen korona-aikana.
– Lockdown-tilanteet vaihtelevat maittain, ja päihteidenkäytön motiivina voi olla esimerkiksi ahdistuneisuus ja tylsistyminen, Niemelä toteaa.
Poikkeusaika vaikuttaa palveluihin
Suomalaisissa päihdepalveluissa puhtaasti alkoholin takia asioivien henkilöiden määrä on vähentynyt, kun taas huumausaineisiin ja sekakäyttöön liittyvät asioinnit ovat kasvussa. Tämä muutos on kuitenkin tapahtunut jo ennen koronaa. On myös viitteitä siitä, että vaikeasti päihderiippuvaisilla sekapäihdekäyttö lisääntyy, jolloin käytetään esimerkiksi enemmän alkoholia tai rauhoittavia lääkkeitä huumeiden rinnalla.
Niemelä kertoo, että korona-aikana huolta on herättänyt palveluiden saatavuus ja tavoitettavuus.
– Monet paikat ovat lisänneet kasvokkaisia matalan kynnyksen palveluita, mutta toisaalta myös etäpalveluita. Siitä, kuinka hyvin etäpalvelut saavuttavat ihmiset, ei ole kotimaisia tilastotietoja.
Vaikka koronaan liittyvät riskit vaihtelevat yksilöittäin, globaali data osoittaa, että päihteiden ongelmakäyttäjät ovat erittäin haavoittuva populaatio.
– Mielestäni tämä on terveyspoliittinen ja eettinen kysymys. Heikoimmassa asemassa olevat ihmisryhmät pitää huomioida, kun mietitään erilaisia reagointeja koronahoitoon. Päihdeongelmaiset ovat yleensä sellainen ryhmä, johon kohdistuu paljon ennakkoluuloja.
Poikkeukselliset olosuhteet muokkaavat ihmisten elämää, ja vaikutukset voivat heijastua pitkäksi ajaksi pandemian jälkeen.
– Päihdekäyttöön liittyy usein sosiaalista kontekstia, joten ei välttämättä ole kyse vain päihteitä käyttävän henkilön vaan myös lähipiirin tilanteesta. Jos riskikulutus lähtee nytkähtämään vaikeampaan suuntaan ajanjaksona, jolloin varhainen puuttuminen on entistä vaikeampaa, vaikutukset voivat olla pitkäkestoiset.
> Koronaepidemian vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen vuonna 2020
Teksti: Sara Harju
