Rajanylitykset sekä uhka että mahdollisuus

21.11.2013

Rajanylitysten helpottumisen pelätään monesti levittävän rikollisuutta ja laitonta toimintaa. Toisaalta niiden koetaan lisäävän valtioiden välistä liikkuvuutta ja kaupankäyntiä. Suomen kannalta rajanylitysten toimivuus heijastuu suoraan esimerkiksi turismin tuottavuuteen.

 

​Rajaturvallisuuteen keskittyvässä seminaarissa kuultiin 21.11. esitelmiä alan asiantuntijoilta Venäjältä ja Suomesta. Kummankin maan edustajat pitivät raja-alueiden toiminnan kehittämistä tärkeänä.

FT Vjatsheslav Kolotusha Venäjän FSB:n rajavartiopalvelun Golitsynon rajainstituutista esitelmöi seminaarissa aiheesta Rajojen kentän transformaatio globalisoituvassa maailmassa.

Kolotusha kertoi rajatoimintaan ja rajaylityksiin suhtauduttavan monesti ristiriitaisesti. Toiminta nähdään sekä uhkana että mahdollisuutena.

– Rajavartiointi pyrkii ensinnäkin estämään laittoman toiminnan toteutumista. Toisaalta rajanylitysten sallimisella pyritään edesauttamaan laillisen toiminnan toteutumista, Kolotusha selitti.

Rajanylityksiin liittyviksi uhkatekijöiksi Kolotusha mainitsi muun muassa laittoman maahanmuuton, salakuljetuksen, huumekaupan sekä väärennettyjen tuotteiden levityksen.

Nykypäivän merkittäväksi muutokseksi Kolotusha kertoi sotilaallisen toiminnan vähentymisen maa-alueilla.

– Maa-alueiden lisäksi rajatoiminta koskee myös kooltaan monesti moninkertaisia merialueita. Niillä vastaavaa muutosta ei ole vielä havaittavissa.

Älytie Moskovasta Helsingin kautta Turkuun

Pan-Eurooppa Instituutin johtaja ja Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto piti oman puheenvuoronsa otsikolla Suomi osana EU:n ja Venäjän välisiä taloussuhteita: onko Suomi silta vai seinä?

Liuhto kommentoi mahdollisesti tulevaisuudessa toteutuvan viisumivapauden olevan merkittävä askel kansalaisten liikkuvuuden lisääntymiseen ja sitä kautta myös keskinäisen kaupankäynnin kasvuun. Viisumivapauden toteutuessa Liuhto otaksui rajanylitysten kasvavan kolminkertaisesti.

– Jo tällä hetkellä venäläiset matkailijat muodostavat 40 prosenttia eli jopa 1,5 miljardin vuosiosuuden Suomeen suuntautuvasta turismista. Jos rajat eivät tulevaisuudessa toimi, tulee osuus laskemaan. Tähän meidän olisikin varauduttava jo etukäteen, Liuhto toteaa.

Liuhto esitti seminaarissa toiveensa myös uuden Moskovasta Helsinkiin kulkevan älytien suunnittelun ulottamisesta Turkuun asti. Hän painotti raja-alueiden ja tullien toimivuuden huomioimisen tärkeyttä hankkeen suunnittelussa.

– Älyteistä ei ole paljon hyötyä, jos rajayhteistyö ei toimi. Voidaankin sanoa, että rajojen toimivuus on jopa teitä tärkeämpää. Esimerkiksi Viro on ottanut käyttöön rajanylityksiä nopeuttavan ajanvarausjärjestelmän. Vastaavaa voitaisiin harkita myös meillä, Liuhto huomautti.

Rajavartiostojen yhteistyötä

Seminaarin järjestivät Turun yliopiston poliittisen historian oppiaine, Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulu sekä Venäjän FSB:n rajavartiopalvelun Golitsynon rajainstituutti. Järjestyksessään kolmas seminaari on osa Suomen rajavartiolaitoksen ja Venäjän rajavartiopalvelun pysyvää tutkimusyhteistyötä.
 
Seminaarin puhujina toimivat lisäksi kenraalimajuri Oleg Kostrikov Venäjän FSB:n rajavartiopalvelun Golitsynon rajainstituutista, YTT Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista, VTT Anna-Liisa Heusala Aleksanteri-instituutista, HT Markus Heiskanen Rajavartiolaitokselta, eversti Vesa Huuskonen Raja- ja merivartiokoulusta sekä professori Timo Soikkanen Turun yliopistosta.
 
Globalisaatio ja rajat: Rajaturvallisuuteen globalisaation aikana vaikuttavia tekijöitä erityisesti Suomen ja Venäjän rajalla -seminaari järjestettiin Turun yliopiston päärakennuksessa.
 
 
Matilda Herjanto

 

Luotu 21.11.2013 | Muokattu 08.07.2021