woman smoking

Raskausajan tupakoinnissa merkittäviä koulutusryhmäkohtaisia eroja

15.01.2019

Suomalaistutkijat osoittivat monitieteisen rekisteri- ja kyselylomaketutkimuksen avulla, että sekä koulutuksen kesto että sen ammatillinen suuntautuminen ennustavat äidin tupakointia alkuraskaudessa.

Noin 15 % suomalaista raskaana olevista naisista tupakoi raskauden alkuaikana. Luku on pysynyt varsin samana viimeisten vuosikymmenten aikana, ja se on korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, joissa raskaudenaikainen tupakointi on vähentynyt voimakkaasti. Raskaudenaikainen tupakointi vaikuttaa merkittävästi sikiön terveyteen.

Raskausajan tupakointi jakautuu epätasaisesti eri sosioekonomisten ryhmien kesken ja asettaa näin myös jälkikasvun eriarvoiseen asemaan. Kansainvälinen yhteistyötutkimus paljastaa, että Suomessa sosioekonomisesta vaihtelusta johtuvia raskaudenaikaisen tupakoinnin eroja selittää äidin koulutustason lisäksi suuntautuminen ammatilliseen tai yleissivistävään koulutukseen. 

Sosioekonomisen aseman mittarilla on merkitystä

Raskaudenaikaisen tupakoinnin sosioekonomisia eroja kartoittavissa tutkimuksissa on ollut yleistä käyttää yksittäisenä yksilön sosioekonomista asemaa kuvaavana mittarina joko koulutusta, ammattiasemaa, tulotasoa tai asuinoloja. Nämä tekijät ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa ja ennustavat raskaudenaikaista tupakointia mittarista riippumatta. 

– Tämänkaltainen lähestymistapa ei kuitenkaan huomioi sosioekonomisen aseman moniulotteisuutta. Esimerkiksi koulutuksen ja tulojen positiivisesta yhteydestä huolimatta kaikki korkeasti koulutetut eivät ole hyväpalkkaisissa töissä. Koulutuksella voikin olla erilainen vaikutus raskaudenaikaiseen tupakointiin kuin tuloilla, tutkimusprojektin vastuullinen tukija, European University Instituten professori ja Turun yliopiston dosentti Juho Härkönen selittää.

Suuri osa naisista yrittää lopettaa tupakoinnin suunnitellessaan raskautta tai saadessaan tietää odottavansa lasta. Raskaudenaikaisen tupakoinnin todennäköisyyteen vaikuttaa myös aiemmissa elämänvaiheissa muodostuneet tupakointitavat.

Aiemmin ei ole tiedetty tarkasti, mitkä sosioekonomiset tekijät ovat vahvimmin yhteydessä raskaudenaikaiseen tupakointiin. Nyt julkaistu tutkimus auttaa ymmärtämään raskaudenaikaisessa tupakoinnissa esiintyvien erojen taustatekijöitä ja kehittämään toimenpiteitä ongelman vähentämiseksi.

Matala koulutustaso ja ammatillinen koulutus ennustavat raskaudenaikaista tupakointia

Tutkimuksessa käytettiin 2 667 raskaana olevan naisen tietoja. Koulutus- ja ammattitiedot sekä tieto ensimmäisen raskauskolmanneksen tupakoinnista saatiin kansallisista rekistereistä. Tiedot toimeentulotuen vastaanottamisesta sekä äidin kokemuksesta omasta taloudellisesta tilanteesta saatiin Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksen kyselylomakkeista. 

Analyyseissä huomioitiin myös äidin ikä, parisuhdetilanne, asuinalue, vanhempien ero, aiempien raskauksien lukumäärä, äidin lapsuudenaikainen sosioekonominen asema, lapsuudenaikaiset vaikeat elämäntapahtumat sekä raskaudenaikaiset masennusoireet.

Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että alkuraskaudenaikaisen tupakoinnin sosioekonomiset erot ovat yhteydessä odottavien äitien koulutuksen eroihin. Äidin ammatti tai kokemus omasta taloudellisesta tilanteesta eivät olleet yhteydessä raskaudenaikaiseen tupakointiin, kun muut tekijät huomioitiin. Toimeentulotuen vastaanottaminen sen sijaan oli yhteydessä tupakointiin, mutta tällaisia äitejä tutkimuksessa oli vain vähän. Myös raskaudenaikaiset masennusoireet olivat yhteydessä tupakointiin, mutta tämän huomioiminen ei vähentänyt sosioekonomiseen asemaan liittyviä eroja.

– Aiempien tutkimusten tavoin havaitsimme, että alhainen koulutusaste on voimakkaassa yhteydessä raskaudenaikaiseen tupakointiin. Yliopistotutkinnon suorittaneista odottavista äideistä ainoastaan noin 2 % tupakoi, kun taas peruskoulutetuista äideistä 44 % tupakoi raskauden alkuvaiheessa, Härkönen kertoo.

Aiemmista tutkimuksista poiketen tutkimus tarkasteli myös koulutuksen ammatillisen suuntautumisen ja raskaudenaikaisen tupakoinnin välistä yhteyttä. Merkittävä tulos oli, että ammatillisen koulutuksen saaneiden odottavien äitien tupakointi oli yleisempää kaikilla koulutuksen tasoilla. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneista äideistä 27 % tupakoi, kun taas tupakoivien osuus ylioppilastutkinnon suorittaneista oli selkeästi matalampi (9 %). Tupakointi oli lisäksi yleisempää toisen asteen yhteistutkinnon (ylioppilas- sekä ammatillinen tutkinto) saaneilla (13 %) kuin ainoastaan lukion käyneillä (9 %).

– Tupakointi oli yleisempää myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden (5 %) kuin yliopistotutkinnon suorittaneiden parissa (2 %). Tulkintamme mukaan nämä erot voivat selittyä sillä, että ammatillisissa ja yleissivistävissä kouluissa tupakoinnin aloittamisessa ja sen sosiaalisessa hyväksyttävyydessä esiintyy eroja, Härkönen lisää.

Erojen pienentäminen kansanterveydellisesti tärkeä haaste

Koulutuksen mukaiset erot alkuraskaudenaikaisessa tupakoinnissa ovat merkittäviä. Tutkimuksessa todettiin, että raskaudenaikaisen tupakoinnin esiintyvyys puolittuisi, jos tupakoinnin esiintyvyys laskisi kaikissa koulutusryhmissä yliopistotutkinnon suorittaneiden tasolle, vaikka muihin tupakointiin vaikuttaviin eroihin ei voitaisi puuttua. 

Pelkästään toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden tupakoinnin väheneminen laskisi raskaudenaikaista tupakoinnin kokonaisesiintyvyyttä viidenneksen, ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden tupakoinnin väheneminen voisi laskea raskaudenaikaista tupakoinnin kokonaisesiintyvyyttä noin kuudenneksella. 

– Johtopäätöksemme on, että koulutuksen mukaisten tupakoinnissa esiintyvien erojen pienentämisen tulee olla keskeinen keino raskaudenaikaisen tupakoinnin vähentämisessä. Näitä toimenpiteitä tulee suunnata jo niihin ikävaiheisiin ja koulutuksen jäsentämiin sosiaalisiin ympäristöihin, jotka vaikuttavat tupakoinnin aloittamiseen. Tupakoinnin aloittamisen vähentämisellä voikin olla kauaskantoisia vaikutuksia myös seuraavan sukupolven terveyden kannalta, Härkönen korostaa.

Tämä terveydenhuollon ja poliittisen päätöksenteon kannalta tärkeä tutkimus tehtiin Life course experiences, intergenerational processes, and child well-being and development -projektissa, joka on Suomen Akatemian rahoittama hanke. Sosiaali- ja lääketieteitä yhdistävässä projektissa tutkitaan vanhempien elämänkaarten vaikutusta raskausajan elinoloihin sekä vastasyntyneiden lasten terveyteen ja varhaiskehitykseen. Projekti on osa Turun yliopiston FinnBrain-tutkimusta.

FinnBrain on Turun yliopistossa vuonna 2010 käynnistetty yli 4000 perheen syntymäkohorttitutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Kyselylomake- ja rekisteritutkimuksen lisäksi FinnBrain-hankkeessa tehdään mm. perintötekijöiden, käyttäytymispiirteiden ja hormoniaineenvaihdunnan määrityksiä sekä aivokuvantamistutkimuksia, jotka tuottavat uutta tietoa lapsuusajan hyvinvointia edistävistä tekijöistä.  

Lisätietoja: Juho Härkönen, sosiologian professori, European University Institute, Firenze ja vastuullinen tutkija, dosentti, Turun yliopisto, p. +39 (055) 4685 426, jupehar@utu.fi 

Luotu 15.01.2019 | Muokattu 21.01.2019