Seminaari toi esiin amerikkalaiset aselait ja Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen kouluampumisista
Turun yliopistossa tartuttiin viime viikolla kuumaan perunaan Yhdysvaltain asekulttuuria käsittelevässä seminaarissa. Neljän asiantuntijan paneelikeskustelu toi asekeskustelun suomalaiseen kontekstiin.
Perjantaina 6.9. järjestetyssä Up in Arms -seminaarissa puhuttiin sekä Yhdysvaltain asekulttuurista että Suomen kouluampumisten saamasta mediahuomiosta. Keskustelemassa olivat taloussosiologian professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta, journalismin tutkija Jari Väliverronen Tampereen yliopistosta, Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Laura Saarikoski ja valtiotieteen tohtori Maarit Pedak Helsingin yliopistosta.
Yhdysvalloissa aseellisten väkivaltatapausten myötä on syntynyt pohdintaa aselakien kiristämisestä. Yhdysvaltain kirjeenvaihtajana toimineen Laura Saarikosken mukaan aihe ei ole mustavalkoinen. Vaihtoehtona ei ole joko sallia tai kieltää aseita kokonaan. Sen sijaan on ehdotettu, että aseista voisi esimerkiksi tehdä turvallisempia.
Seminaarissa nousi esiin, että aseenkantolupa on vahvasti sidoksissa kulttuuriin. Yhdysvalloissa aseen omistaminen voi liittyä turvallisuuden tunteeseen tai poliittiseen vakaumukseen, ja rekisteröimättömiä aseita on paljon.
– Vaikka meillä on Suomessa paljon aseita ihmismäärään nähden, pääsy aseisiin on melko rajoitettu, Saarikoski totesi paneelikeskustelussa.
Kouluampumiset näkyvät kulttuurissa pitkään
Turun yliopiston professori Pekka Räsänen totesi, että asekulttuuri on yhdenlainen valtioiden välisten kulttuuristen erojen ilmentymä. Esimerkiksi kouluampumisilla on paljon kulttuurisia vaikutuksia. Räsänen on tutkinut, miten vuosina 2007 ja 2008 tapahtuneet Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat näkyivät yhteisöjen arjessa. Hänen mielestään ilmiötä oli ja on tärkeää selvittää tieteen keinoin, koska ampumistapaukset ovat monisyisiä.
– Ihmiset voivat tehdä tapahtumista kymmeniä eri tulkintoja.
Tutkimuksessa on kyse myös oppimisesta. Nykyään erilaisiin uhkauksiin suhtaudutaan aiempaa vakavammin. Se kertoo Räsäsen mukaan ajattelutavan muutoksesta.
– Tutkimuksen avulla voidaan nähdä, millaista vaikutuksia kouluampumisilla on paikallisella ja kansallisella tasolla, ja miten voidaan varautua kriisityössä.
Seminaarin järjesti Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus.
Teksti ja kuvat Sara Harju
