”Tekniikan koulutus synnyttää elinvoimaa, eikä Turku tule olemaan siinä poikkeus”

Mitä tiedekunnalle kuuluu nyt, kun sen perustamisesta on viisi vuotta? Tiedekunnan dekaanina alusta lähtien toiminut Jaakko Järvi on tyytyväinen siihen, mitä lyhyessä ajassa on saatu aikaan. 

Helposta urakasta ei ole ollut kyse, kun uutta tiedekuntaa on pistetty kuluneina vuosina pystyyn. 

– Viisi vuotta sitten uusilla aloillamme ei ollut vielä mitään, ja moni on tullut meille luomaan uusia koulutusohjelmia aivan tyhjästä. Samalla tiedekuntaan siirtyneet alat, jotka ovat toimineet aiemmin eri tiedekunnassa, ovat tulleet hienosti mukaan uuden rakentamiseen. Valtava kiitos jokaiselle, se tässä on päällimmäisenä mielessä, Järvi sanoo.

Uuden teknillisen tiedekunnan taustalla on tärkeässä osassa ollut pula tekniikan alan osaajista lounaisessa Suomessa. Koulutuslaajennuksen tarpeesta on alueella keskusteltu jopa vuosikymmenten ajan. Tiedekunnan perustaminen tuli tarpeeseen, ja monet yritykset ovatkin tukeneet sen rakentamista mittavin lahjoituksin. 

–  Olemme kiitollisia kaikesta tuesta ja pyrkineet toimimaan niin, että panostukset myös kannattavat. Tässä olemme mielestämme onnistuneet. Uudet koulutusohjelmat on saatu onnistuneesti käyntiin, ja vaikutus alkaa pikkuhiljaa näkyä työmarkkinoilla. Tulevina vuosina tällä tulee olemaan iso vaikutus koko alueelle, Järvi näkee.

Jatkossa Varsinais-Suomen ja Satakunnan yritysten ei enää tarvitse samassa määrin houkutella valmistuneita muuttamaan seudulle esimerkiksi Tampereelta tai Helsingistä, kun asiantuntijoita koulutetaan lähellä.

Tiedetään, että kaupunkeihin, joissa on merkittävää tekniikan alan koulutusta, syntyy uutta elinvoimaa, eivätkä Turku ja sen lähialueet tule olemaan tässä poikkeus. 

– Yritykset saavat helpommin tarvitsemiaan tekniikan osaajia, syntyy uusia innovaatioita, ja niiden ympärille taas uutta teollista toimintaa, Järvi lupaa.

Uutta turkulaista teekkarikulttuuria

Teknillinen tiedekunta aloitti toimintansa tammikuussa 2021. Tyhjästä ei lähdetty, sillä Turun yliopistossa jo pitkään toimineet tietotekniikan, tietojenkäsittelytieteen, biotekniikan ja biokemian koulutusalat siirtyivät uuteen tiedekuntaan tietotekniikan ja bioteknologian laitosten mukana. Uutena perustettiin kone- ja materiaalitekniikan laitos, jossa käynnistettiin konetekniikan, materiaalitekniikan, automaatiotekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmat. Tietotekniikan laitos laajeni lääketieteellisen tekniikan ja terveysteknologian koulutusohjelmalla, ja bioteknologian laitoksella on juuri käynnistetty elintarviketekniikan viisivuotinen koulutusohjelma.

–  Tavoitteemme oli vastata alueen elinkeinoelämän tarpeisiin laaja-alaisemmasta tekniikan koulutuksesta ja tehdä Turun yliopistosta kansallisessa kentässä varteenotettava tekniikan kouluttaja. Ja mielestäni meitä voi nyt sanoa sellaiseksi, Järvi toteaa.

Järvi konkretisoi kehitystä huikeina lukuina. Tutkintomäärät ovat yli kaksinkertaistuneet, ja opiskelijamääräkin melkein: perustutkinto-opiskelijoiden määrällä mitattuna teknillinen tiedekunta on nykyään yliopiston suurin. Myös henkilöstö on viidessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut.

Nopea kasvu on saatu aikaan työllä ja päämäärätietoisuudella. Ensimmäiset vuodet ovat olleet rakentamista.

– Ja olemme olleet rohkeitakin. Päätöksiä uusista koulutusohjelmista on tehty tulevaisuuteen luottaen ja esimerkiksi tekijöitä on rekrytoitu siinä tahdissa, kun ensimmäisen sisäänoton opiskelijoiden opinnot ovat edenneet. Tämä on vaatinut monilta paljon työtä ja venymistä, mutta kokonaisuutena olemme lopulta onnistuneet todella hyvin. Jatkuva laajentuminen ei kuitenkaan ole tavoitteena, vaan tarkoitus on päästä vähän rauhallisempaan vaiheeseen, jonkinlaiseen normaaliin, Järvi sanoo. 

Jos innostuksella on vaikutusta tekemiseen, niin sitä Järven mukaan tiedekunnassa on alusta asti riittänyt. Se on näkynyt henkilökunnan työssä, mutta myös opiskelijoiden yhteishengessä. Teekkareille ominaisen opiskelijakulttuurin tukeminen onkin koettu tiedekunnassa tärkeäksi.

– Kiltoja perustettiin alussa melkein liukuhihnalla ja opiskelijat lähtivät heti vahvistamaan turkulaista teekkarikulttuuria luomalla uusia perinteitä. Olemme pyrkineet auttamaan missä voimme, esimerkiksi tarjoamalla sopivia tiloja, ja seuranneet ilolla, kun opiskelijamme ovat kehittäneet omanlaista turkulaista teekkarikulttuuria, Wappulehtineen ja teekkarikasteineen, Järvi sanoo tyytyväisenä.

Tiedekunta on panostanut myös alumnitoimintaan ja tehnyt tiiviisti yhteistyötä kiltojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Yhdessä on järjestetty monenlaisia alumnitilaisuuksia aina perinteisestä alumnipäivästä alumnisitseihin ja teekkarilakituksen wappukahvitukseen.

Haluamme pitää tiiviit välit meiltä valmistuneisiin alumneihin. Toivomme, että yhteys tiedekuntaan säilyy läpi elämän.

Tutkimus ratkoo aikamme suuria haasteita

Jos koulutuksen kasvu on ollut tiedekunnassa vaikuttavaa, samoin voi todeta myös tutkimuksesta. Lukuina tarkasteltuna tutkimusrahoitus on noin kaksinkertaistunut alkuvaiheeseen verrattuna, ja erityisen hyvin on pärjätty kansainvälisesti kilpaillun rahoituksen kehittymisessä.

Luvut ovat kuitenkin vain mittari. Tärkeintä niiden takana on tutkijoiden vapaus ja intohimo edistää omaa tieteenalaansa. 

– Meitä on onnistanut siinä, että meillä on aktiivisia ja motivoituneita tutkijoita, ja he ovat rakentaneet menestyviä tutkimusryhmiä, Järvi kertoo. 

Suurta osaa tiedekunnassa tehtävästä tutkimuksesta kannustaa pyrkimys auttaa ratkaisemaan aikamme isoja ongelmia. 

– Moni kokee motivoivana työskennellä sellaisten ongelmien parissa, joilla on laajaa relevanssia. Esimerkiksi kestävyyden teema näkyy monessa, Järvi kuvaa. 

Tutkijamme kehittävät ratkaisuja esimerkiksi aurinkoenergiaan, energian varastointiin, puhtaisiin polttoaineisiin ja puhtaaseen ruuantuotantoon

Relevanssia sekä tutkimukseen että opiskelijoille tuo myös aktiivinen yhteistyö yritysten kanssa. Järvi korostaa, että tiedekunnassa on sisäistetty tekniikan alan koulutuksen ja teollisuuden symbioosin hyöty, ja tehty tarkoituksella työtä sen eteen. 

–  Paljon olemme onnistuneet rakentamaan yhteistyötä alueen yritysten kanssa, kuten tekniikan alan tutkimukselle ja koulutukselle kuuluukin. Olemme aktiivinen kumppani yritysten suuntaan, Järvi kertoo.

Tiedekunta järjestää esimerkiksi säännöllisiä kutsutilaisuuksia eri alojen yrityksille, ja opiskelijat saavat luotua yhteyksiä yrityksiin vierailuluentojen, yhteistyöprojektien, yritysvierailujen ja diplomitöiden kautta. 

– Yritysten suhtautuminen meihin on ollut todella vastaanottavainen ja olemme jatkuvasti avoimia uusille yhteistyömahdollisuuksille. Meihin kannattaa ehdottomasti ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä, Järvi kannustaa.

Kaiken kaikkiaan tiedekunta on viisi vuotta täyttäessään hyvässä vauhdissa, ja tulevaisuuden dekaani näkee valoisana. Ehkä kaikkein eniten häntä lopulta ilahduttaa ympärillä vallitseva yhteishenki ja innostuneisuus. 

– Meillä on moninainen yhteisö, ja ihmisiä tulee meille joka puolelta maailmaa. Työssä näkyy into ja palo oman tieteen tekemiseen, mutta samalla valmius rakentaa yhteisöä ja antaa omaa osaamista tiedekunnan, yliopiston ja koko alueen hyväksi. On ollut hienoa saada olla mukana tekemässä jotain näin merkityksellistä, Järvi sanoo lopuksi. 

Teksti: Liisa Reunanen
Kuva: Juuso Korsimo