Turun alueen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan huippuosaamiskeskittymä Terveyskampus Turku täytti tänä vuonna kymmenen vuotta. Åbo Akademin Astra-rakennuksessa 1. lokakuuta järjestetyssä juhlatapahtumassa katsottiin kampuksen historiaan, kuultiin esimerkkejä yhteistyön tuloksista ja visioitiin tulevaisuutta.
Terveyskampus Turku edistää alueen toimijoiden tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä väestön terveyden, hyvinvoinnin sekä elinvoiman parantamiseksi. Verkostossa ovat mukana Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Business Turku.
Kymmenen vuoden aikana yhteistyö on ulottunut tutkimukseen, koulutukseen, innovaatioihin, sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen sekä yritysyhteistyöhön.
Juhlapäivän avasivat Terveyskampus Turun toiminnanjohtaja Eriikka Siirala ja koordinaattori Saara Laine. Alkupuheenvuoroissa kuultiin myös organisaatioiden tervehdykset edustajien tervehdykset, joissa he onnittelivat kymmenvuotiasta Terveyskampusta ja suuntasivat katsetta tulevaisuuteen.
Kampuksen juurista tulevaisuuden potentiaaliin
Turun yliopiston emeritaprofessori Päivi Rautava tarkasteli historiapuheessaan Terveyskampuksen kehitystä sairaalan ja korkeakoulujen välisestä yhteiskehittämisestä nykyiseen verkostoon, jonka perustamisessa Rautava oli itse mukana.
Rautavan mukaan Terveyskampuksen toiminnan alkuvaiheessa tarkasteltiin kriittisesti olemassa olevia toimintatapoja ja sopimuksia. Tavoitteena oli vähentää päällekkäistä tekemistä ja tunnistaa konkreettisia yhteistyömuotoja, joista henkilöstö ja opiskelijat hyötyisivät eniten. Yhtenä esimerkkinä hän nosti innovaatioalusta Tertun kehittämisen.
– Teidän tehtäväksi jää katsoa tulevaisuuteen ja kehittää yhteistyötä edelleen, Rautava totesi.
Historian jälkeen katse kääntyi kansainväliseen yhteistyöhön. Terveysteknologioiden innovaatioiden testaamiseen ja validointiin perustetun Nordic Proof -verkoston koordinaattori Bent-Håkon Lauritzen käsitteli pohjoismaalaista yhteistyötä, joka voi avata uusia mahdollisuuksia terveysteknologioiden kehittämiseen ja niiden etenemiseen tutkimuksesta käytäntöön.
Yhteistyötä koulutuksessa ja palveluiden kehittämisessä
Juhlapäivänä kuultiin lisäksi esittelyitä Terveyskampuksen yhteistyöhankkeista.
Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä ruotsinkielipainotteisessa lääkärien ja hammaslääkärien koulutuksessa vahvistetaan opiskelijoiden valmiuksia työskennellä ruotsiksi. Apulaisprofessori Janek Frantzenin mukaan koulutuksessa painotetaan erityisesti suullista vuorovaikutusta ja ruotsin kielen käyttämistä käytännön tilanteissa.
Koulutuslinja kiinnostaa myös opiskelijoita: monet hakijat ovat Frantzenin mukaan valinneet Turun juuri mahdollisuuden vuoksi opiskella ruotsinkielipainotteisella linjalla.
Myös kahdessa muussa esitellyssä hankkeessa tuli esiin Turun alueen toimijoita yhdistävä erityispiirre: kaksikielisyys.
Yrkeshögskolan Novian koordinoimassa Kestävä ja osaava sote -hankkeessa kehitetään kaksikielistä kestävän kehityksen koulutusmallia. Mukana ovat Novian lisäksi Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan hyvinvointialueet. Turun ammattikorkeakoulun ProHarkka Länsi-Suomi -hankkeessa puolestaan kehitetään kieli- ja kulttuuritietoista harjoittelun ohjausta sosiaali- ja terveysalalla.
Turun yliopiston, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston PIKKUISET-hankkeessa tutkitaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0–6-vuotiaiden lasten sijoitus- ja palvelupolkuja rekisteriaineisetoja hyödyntäen.
Seuraava vuosikymmen rakennetaan yhdessä
Juhlakahvien ja verkostoitumisen jälkeen päivän teemapuheenvuoroissa tarkasteltiin Terveyskampuksen tutkimuksen ja kehittämisen keskeisiä kokonaisuuksia.
InFLAMES-lippulaivan tutkimusjohtaja Jarkko Koivunen kuvasi Turun immunologian, tulehduksen ja infektiosairauksien tutkimuksen vahvuuksia: infrastruktuureja, jotka mahdollistavat koko innovaatioiden kehittämisen ketjun sekä yhteyksiä yrityksiin ja kansainväliseen tutkimukseen.
– Turussa vahvuutemme ei ole yksi yksittäinen professori tai lippulaiva, vaan koko ekosysteemimme, Koivunen kiteytti.
Turku BioImagingin johtaja Pasi Kankaanpää nosti esiin kuvantamisen mahdollisuudet eri tieteenalojen yhdistäjänä. Business Turun asiakkuusvastaava Janne Lahtiranta puolestaan käsitteli synteettistä terveysdataa, jolla on merkittävä potentiaali erityisesti TKI-toiminnan nopeuttamisessa.
Päivän viimeisessä teemapuheenvuorossa Turun yliopiston professori, Paavo Nurmi -keskuksen johtaja Katja Pahkala käsitteli lasten ja nuorten liikuntaa ja terveyttä. Terveyskampuksen kanssa rakennetaan alueellista lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntija- ja tutkijaverkostoa.
– Tavoitteena on onnellistaa lasten ja nuorten elämää, Pahkala kuvasi kokonaisuutta.
Juhlan päätteeksi Terveyskampus Turun johtoryhmän puheenjohtaja Pekka Hänninen muisteli kampuksen kehitystä vuosien varrella sekä pohti yhteisen toiminnan merkitystä
Kymmenvuotisjuhlan puheenvuoroissa nousi toistuvasti esiin ajatus siitä, että seuraava vuosikymmen rakentuu nykyisten vahvuuksien varaan, mutta edellyttää myös uudistumista. Yhteistyötä halutaan laajentaa uusiin teemoihin ja toimialoille sekä löytää uusia tapoja yhdistää tutkimusta, koulutusta, palveluja ja yritystoimintaa.
– Palvelukset kiertävät maailmassa. Kun teemme jotain toisille, saamme jotain myös takaisin, Hänninen totesi juhlan päätteeksi.
Pääkuva: Taikuri Christian Engblomin esityksessä sattumanvaraisista korteista paljastui tuttu nimi.
Teksti ja kuvat: Lotta Junnila
